Enpä olisi arvannut, kun vuosia sitten netin tuomana muuttokuormaa raijatessa Kuusamon kaupungin rajalla minua katseli punaisella pohjalla hohtava poro, millaisia hetkiä tulemme yhdessä kokemaan. Omalla kohdallani poronhoitotalous ja puutarhanhoito on joutunut jo useamman vuoden törmäyskurssille, kolmatta vuotta olen odotellut poroaitaa.
Tätä keskustelua on varmaan käyty iät ja ajat, nykyisin keskustelu on vaan muuttanut muotoaan, kun vilkaisee some- keskusteluja, joissa ei aina tahdo kaikilla aivan ”kaikki porot pysyä tokassa”, oltiinpa asiassa sitten puolesta tai vastaan. Aika näyttää tuottaako some-keskustelut tulosta, uskallan hieman epäillä. Mutta mielestäni poroa on tartuttava asiallisesti sarvista, ei asiat voi vaan jatkua tällä tavalla, se ei ole kenenkään etu.
Laadimme asiasta kyläläisten kanssa muistutuksen Kuusamon strategiseen yleiskaavaan, koska yleiskaava määräyksessä kerrotaan: ”Luonnonvarojen käyttöön perustuvien elinkeinojen toimenpiteet tulee suunnitella siten, että ne eivät aiheuta toisilleen tai omistajalle kohtuutonta haittaa. Tarvittaessa tulee etsiä osapuille uusia, vaihtoehtoisia alueita tai toimenpideratkaisuja.” Sekä yleiskaava on ainoa keino yrittää vaikuttaa meidän rannattomalla haja-asutusalueella asuvien maankäyttöön. Muistutuksena esitimme, että kyläalueet rajataan pois porojen laiduinalueista, tällainen maininta löytyy mm. Muojärven rantakaavasta.
Yleisötilaisuudessa esittäessäni asiaa, sain yhdyskuntajohtajalta vastaukseksi: ”istuttakaa kunttaa pihalle niin ongelma on ratkaistu”. No, olihan tuokin tavallaan vastaus, kuvastaa kaupungin tämänhetkistä asennetta asiaan. Virallinen vastaus yhdyskuntatekniikasta ja Rambollin kaavoittajilta oli: ”Strategiseen yk:aan tällaista määräystä on vaikea sisällyttää, koska suunnitelma on yleispiirteinen ja kylät on osoitettu niitä symboloivilla pompulalla joka ei todellisuudessa kerro kyläalueiden rajoja. Koska määräystä ei saada yksiselitteisesti tarkennettua koskemaan tiettyä aluetta, on vaarana epäselvä tulkinta joka aiheuttaa vain lisää ristiriitoja.” Hassu juttu, kaavaan oli osattu piirrellä jos jonkinlaista ”ankkaa ja turvetuotantoaluetta”, mutta kynä ei osaa rajata kyläalueita. Mutta summasummaarum, kaava on nuijittu ja piste.
Entäpä kaupungin rakennusmääräykset, olisiko niissä mitään mainintaa esim. poroaidan rakentamisesta? Ei, ei ole. Tarvitset luvan jos purat maahan kaatuneita rakennuksia tai pystytät kasvihuonetta, mutta ”ympäristörikoksia”, sillä niitä lähinnä puolikaatuneet/kaatuneet poroaidat ovat, voi tehdä luvatta ja lupamaksuitta. Luontokaupunki.
Mielenkiinnolla jäämme odottamaan uuden maaseutuasiamiehen, jonka toimenkuvaan kaupungissamme poroa-asiat kuuluvanevat, otetta poroasiaan. Nostaisiko hän Kuusamon esimerkkikunnaksi porohoitotalouden ja asutuksen yhteiselon saralla?
Kun lukee kansanedustajan mielipidettä asiaan, on kanta ymmärrettynä että: ”koetaan sopeutua samalle kairalle”. Olen samaa mieltä, mutta toiminta tulee olla selkeämpää ja lakien noudattamista on kunnioitettava puolin ja toisin. Sitä varten kansalaiset äänestävät eduskuntavaaleissa, että heidän äänestämät edustajat edistävät/kohentavat äänestysalueensa kansalaisten elinoloja. Toki on kiva, että saadaan pohjoiseen elokuvarahaa, sillä komediaahan tämä homma jo muistuttaakin, toisina päivinä ilmassa on taas draaman ainekset.
Monissa yhteyksissä on mainittu, että poronhoito juontaa täällä saamelaisuudesta, mutta Vienan kielestä löytyy paljon porokulttuuriin liittyviä sanoja ja sieltäpäin nuo eilenkin ryöhnäsivät tulla pihalle kaivuu hommiin. Olipa paikallinen poronhoitokulttuuri sitten mistä tahansa kotoisin, ei menneisyys saa olla tulevaisuuden tiellä. Kun edeltävät poronhoitosukupolvet toivat tokkansa asuttuihin ympäristöihin, luultavasti heillä oli tarkoituksena kehittää ja helpottaa poronhoitotyötä. Elämme tänään 2010-luvun loppupuolta ja kehityksen rattaat pyörivät ja tämän sukupolven poromiesten ja -naisten tulisi jatkaa kehitystä eikä jäädä tuleen makaamaan. Porotaloutta tulisi kehittää ristiriitojen poistamisen lisäksi myös laadun eteen. Mmt- tohtori Veli Pohjoinen esitti 5.1.2017 Kainuun Sanomissa huolensa porojen talviruokinnasta, mikä vaikuttaa poronlihan makuun, mutta saman vastauksen saa myös paikalliselta ravintolan tarjoilijalta kun häneltä tiedustelee poron alkuperästä, Kuusamossa syödään inarilaista poroa, syynä maku ja hinta.
Paliskuntien toiminnasta en ole perillä, mutta niiden pitäisi toimia kuin mikä tahansa tämän päivän yritys. Poroisäntä on yrityksen toimitusjohtaja, jonka taitoihin kuuluu mm. puhelimeen vastaaminen. Jos on syystä tai toisesta estynyt, niin pitäisi järjestää puhelinpäivystysvuorot. Tällä hetkellä tilanne on se, että useimmat porojen pihasta poisto pyynnöt joutuu suorittamaan hätäkeskuksen ja poliisin kautta. Tilanteessa rikotaan lakia ja silloin pitääkin ottaa virkavaltaan yhteys, mutta tilanteet vie resusseja häke:ltä ja poliisivoimilta, jossain toisaalla voi olla isompikin hätä, mutta tähän tilanteeseen on valitettavasti tultu.
Mikä neuvoksi? Poroaita, on tämänpäivän neuvo. Porot vai ihmiset aitoihin, tästä käydään tällähetkellä kovaa keskustelua. Eikö jotain nykyaikaisempaa? Täältä on varmaan lähtenyt useita koillismaalaisia, varmaan poroperheidenkin jälkeläisiä, joilla on tuntemusta poroista ja korkea taitotaso sovellusten kehittämisessä, miksei pantoihin kehitellä karttaohjelmia ja niitä käyttämällä saadaan porot pidettyä pois sovituilta alueilta? Jos Pokemoneja poimitaan, miksei porojakin.
Porojen käyttäminen matkailussa? Täällä on ilmeisesti porotiloja, joissa saa käydä taputtelemassa ja kuvailemassa poroja, päässee varmaan poroajelullekkin. Etelä-Kuusamon alue voisi hyödyntää poroa metsästyksessä, ajatus saattaa kuulostaa joistakin julmalta, mutta jos on nähnyt kuinka noita poroja arjessa käsitellään, niin porolle se on varmaan se ja sama kuinka pääsee hengestään, sillä sehän niiden kasvatuksen perimmäinen tarkoitus onkin. Metsästysturisti olisi varmaan valmis maksamaan hyvän kilohinnan ampumastaan porosta trofeineen. Amatöörimäisempinkin metsästyksen harrastaja saisi saalista ja poromiehiltä säästyisi teurastuksen vaiva.
Poropaimen? Varmaan moni etelän ruuhkasta olisi halukas hakemaan luontoelämyksiä ja tulemaan kesänajaksi poropaimeneksi, valmis varmaan pestistä jopa maksamaankin. Pakettipellot aidattuina laiduinalueina, toimisi vesakontorjuntana sekä peto- ja liikennevahingot olisivat hallittavissa. Kehityksen luetteloa voisi jatkaa, mutta tässä muutama esimerkki.
Vaikka keskustelu käy ajoittain kuumana, porotalous on yksi alueen elinkeinoista, eikä täällä ole varaa lakkauttaa yhtään työpaikkaa. Mutta ihmisten pitää myös saada harrastaa ja elää kaunistamillaan pihoillaan, joista on myös kiinteistöverot maksettu, kaikessa rauhassa. Niin kuin on poromiehiä ja puutarhureita, joilla on leipä kiinni täyspäiväisesti niin poron kuin kasvien kasvatuksessa, on myös porostelijoita ja meitä puuhastelijoita, jotka harrastavat harrastuksiaan harrastuksena ja hyötyliikuntana. Muuta en toivo, kuin sen, että saan kaikessa rauhassa kasvattaa puitani, pensaitani ja perennoitani haasteellisessa koillismaalaisessa ilmastossa.
Nyt kun kunnallisvaalit lähenee, uskaltaisiko joku ehdokas ottaa yhdeksi vaalilupaukseksi tämä porollisten ja porottomien ristiriidan kääntämisen riesasta mahdollisuudeksi ja kiillottaa vaakunassa himmentynyt poro jälleen loistavaksi? Ehkä sillä lupauksella voisi jonkin äänen saada.