Kuusamolaiselle Miika Kellokummulle, 42, vapaapalokuntalaiseksi lähteminen tuli ajankohtaiseksi viime vuonna, kun elämäntilanne salli sitoutumisen harrastuksen pariin.
– Tässä saa auttaa ihmisiä ja jakaa omaa osaamistaan, Kellokumpu kertoo seistessään sammutusauton vieressä.
Hakuprosessi lähti käyntiin hakemuksella, jonka jälkeen seurasivat lääkärintarkastus ja kuntotestit. Syksyllä Kellokumpu oli valmis miehistöön, eli käytännön pelastustehtäviin.
– Kaikille keikoille lähden matalalla kynnyksellä, Kellukumpu kertoo suhtautumisestaan hälytyksiin.
– Miikalla on tolkku päässä ja asenne ollut kohdallaan alusta saakka, palomestari Ville Määttä kehuu vieressä.
Kellokummun kaltaisia vapaaehtoisia on kuitenkin yhä vaikeampaa löytää mukaan toimintaan. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Mika Haverinen seuraa valtakunnallista ilmiötä huolestuneena.
– Ilmiö on yleinen pienissä kunnissa ja taajamissa. Toimijat häviävät varsinkin muuttotappiokunnissa.
Syitä on monia. Alueilla ei ole tarpeeksi suurta väestöpohjaa, nuorempi polvi muuttaa töiden perässä muualle ja aktiivisilla ihmisillä on läjäpäin muitakin harrastuksia.
Vapaaehtoisen väen väheneminen näkyi suoraan Syötteen hotellipalon sammutuksessa.
– Syötteeltä taisi olla yksi mies ja se oli siinä. Sammuttajia tuli muualta, Kuusamosta, Oulusta ja Taivalkoskelta.
Haverisen mukaan Syötteen ongelma on moninainen: henkilöstöä ei ole saatavilla pysyvästi alueella asuvista. Nekin, jotka taas asuvat, käyvät usein töissä muualla.
– He eivät näin pysty olemaan paikalla hälytyksen sattuessa.
Lue Kuusamon, Posion ja Taivalkosken VPK- ja pelastustoimen tilanteesta printistä tai 5.7. näköislehdestä.