Niin sanotun Pohjois-Pohjanmaan maakunnan muoto ja ulottuminen aina kaukaiselle Koillismaan ylänköalueelle, Kainuun ja Lapin väliin, tulee huomioida maakunta- ja sotelaissa siten, että Koillismaan (Taivalkoski, Posio, Kuusamo) rajat ylittävät yhteistyömuodot voidaan taata ja mahdollistaa järkevän yhteistyön tekeminen yli maakuntarajojen esimerkiksi SOTE -palveluiden turvaamiseksi.
Toivottavaa olisi, että prosessissa entisestään kehittyisi myös kuntatason yhteistyö "Uusi kunta" -yhteisselvityksen kautta, jossa tarkasteltaisiin muun muassa alueen koulutuspalveluiden turvaamista yli kunta- ja maakuntarajojen.
Taivalkoskella, Kuusamossa ja Posiolla tulee turvata SOTE -palvelut lähellä ihmistä, mieluummin vähintään nykytasolla. Ehkäpä Kuusamon, Posion sekä Taivalkosken terveyskeskuksien syventyvä "Koillismaan aluesairaalan" -sateenvarjo yhteistyö voisi paremmin turvata palveluita meille kaikille, kun näyttäytyisimme maakunta- ja valtakunnan tasolla kauempana oleville päättäjille entistä suurempana kokonaisuutena.
Ajattelen näin, koska olen hieman huolestunut mahdollisesti syntyvien maakuntien päättäjien enemmistön kykyyn asemoitua pitkien etäisyyksien koillismaalaisten ihmisten asemaan, koska maakunnille on tulossa kulukatot sekä eikä ainakaan tällä hetkellä oikeutta maakuntaveroon. Siten voi olla hyvinkin mahdollista, että reilun viiden vuoden siirtymäajan jälkeen maakunnat leikkaavat palveluita alueilta mistä niiden kustannukset ovat liian suuret suhteessa väkilukuun.
Nykyisessä SOTE luonnoksissa on osin huomioitu Koillismaan erityisasema etäisyyksien ja matkailuvirtojen takia. Kuitenkin on jo valitettavasti todettava, että nykyisen hallituksen tekemän muutokset ovat aiheuttaneet sen, että osa leikkauksista on siirtynyt pois Kuusamon terveyskeskuksesta. Myöskään Oulaskankaan synnytyksien kohtalo ei lupaa hyvää tulevasta, koska OYS on remonttipaineiden alla. OYS:ssa on jo nyt ongelmia esimerkiksi päivystyksen ja synnytyksien osastoilla henkilökunnan aliresursoinnin osalta. Olen nostanut nämä ongelmat esille maakuntahallituksen kokouksessa, ja niiden ongelmakohtien selvittämiseen luvattiin paneutua.
Alueen elinvoiman kehittämisessä voisimme esimerkiksi reilusti voimistaa alueen ympärivuotisen matkailun markkinointia Kuusamon (Kitka-Ruka-Oulanka-Kuusinki, Iivaara-Näränkä-Hossa-Julma-Ölkky), Posion (Kitka-Riisitunturi-Korouoma), Taivalkosken (Iijoki, Kosto, Pyhitys, Taivalvaara, Kylmäluoma) ja Sallan (Oulanka ja Savina, Karhunkierros) sekä Suomussalmen kesken (Hossa). Aluetta tulisi myös rohkeasti markkinoida Lappi -brändin alla, kuusimaana, englanniksi Kuusamo -region, jotta saamme mahdollisimman suuren tunnettuvuuden ja matkailuvirtojen kohdentumisen alueelle.
Valitettavasti on myönnettävä, että termit Koillismaa- ja Pohjois-Pohjanmaa eivät ole niin tunnettuja kuin esimerkiksi Lappi -brändi. Lisäksi on täysin oikeutettua, että vanha Etelä-Lapin alue, Syötteen, Pyhityksen, Riisin ja Rukan -tunturikohteet markkinoivat itseään osana Lappia. Siihen ovat kuusimaassa myös etniset ja kulttuurilliset juuret. Matkailu yhteistyö tulee nähdä positiivisena voimavarana ja pitää muistaa, että kaikki matkailijat jotka saapuvat yhteiselle alueellemme, ovat koko alueen tulovirralle hyväksi. Matkailun kasvu on suurta maailmassa, ja yhteistyön kautta saamme tästä trendistä suuremman osuuden alueellemme.