”Suomen 100-vuotisvuoden kunniaksi on järjestetty monia erilaisia tapahtumia ja toimintoja. Valtioneuvoston kanslia on tehnyt Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan 2017 ohjelman. Selasin näiden hankkeiden listaa käyttämällä hakusanana ”matematiikka”. En löytänyt mitään.”, kirjoittaa dosentti Marjatta Näätänen matematiikkalehden Solmu julkaisemassa 100 ylioppilastehtävää -projektin esipuheessa
Nyt asia on korjattu ja 100 ylioppilastehtävää itsenäisyyden ajalta löytyy sekä Solmusta että Suomi 100 -juhlavuoden hankkeista. Tehtävissä on pohtimista alakouluikäisillekin, kuten vuoden 1987 pitkän matematiikan tehtävä: ”Lentokone lähti Helsingistä klo 7.00 paikkaan X, jossa kello tällöin oli 5.00, ja palasi Helsinkiin samana päivänä klo 21.30. Paluumatkaan kului puoli tuntia enemmän kuin menomatkaan, ja perillä kone viipyi 2 tuntia. Kuinka paljon kello oli X:ssä koneen lähtiessä paluumatkalle? [Syksy 2.]” Tällaisia tehtäviä kannattaa ratkoa koko perheellä matematiikan opiskelumotivaation lisäämiseksi.
Matematiikan osaamisen rapautumisesta on hälytty jo vuosien ajan, vaikka toisaalta vakuutellaan, että nuoriso on fiksumpaa kuin koskaan aikaisemmin. ”Tehtävät antavat käsityksen siitä, miten matematiikan opetus koulussa on muuttunut ajan myötä.”, kirjoittaa Näätänen. Selittyykö matematiikan heikko osaaminen opetuksen ja opiskelun muuttumisella?
Se mikä on muuttunut ainakin peruskoulun opetuksessa, on ettei sellaista pohdiskelua ole enää kuin oli päätöslaskussa. Kirjoitukseni päätöslaskusta löytyy Solmun sivulta. Ovatko sanalliset tehtävät helpompia nykyään kuin kansakouluaikaan? Älyllinen pohdiskelu ei ole arvostettua, koska netistä löytyy kaikkea, jopa prosenttilaskuri. Sen olen huomannut sosiaalisen median keskusteluissa.
Prosenttilaskut opiskeltiin perusteellisesti keskikoulun toisen vuoden syyslukukaudella eli nykyisellä kuudennella luokalla. Laskettiin liuos-, seos-, korkolaskutkin yhteen syssyyn. Samoin tehtiin myös muussa alaluokkien matematiikassa.
Spiraaliperiaatteessa hipaistaan vähän kerrallaan ja hypätään uuteen asiaan, jolloin ei ehditä oppia syvällisesti. Harjoitustehtäviä lasketaan vähemmän ja päässälaskua ei arvosteta enää. ”Laskimet vapauttavat ajatteluun”, perustellaan laskimen käyttöä ainakin ylemmillä luokilla, mutta samalla hukataan ajattelun työkalut eli perusmatematiikka. Kun ei osata kunnolla murtolukulaskuja, ei osata käsitellä murtolausekkeitakaan.
Entäpä tehtävien havainnollistaminen piirtämällä? Me opimme piirtämään, koska meillä oli paljon geometriaa, jossa tehtäviä ratkaistaessa piirrettiin aina. Piirtäminen auttaisi ymmärtämään ongelman ja ratkaisun löytymiseen. Valitettavasti lukeminen ja käsin kirjoittaminen ovat vähentyneet, huonontuneet ja hidastuneet, mikä vaikuttaa myös matematiikan opiskeluun.
Oppisisältöjä on kevennetty ja siirretty alakoulusta yläkouluun ja peruskoulusta lukioon, mikä on lisännyt kiirettä lukio-opetuksessa. Jos peruskoulussa ei opita tekemään töitä ja matematiikkapohja jää heikoksi, matematiikan työläys saattaa yllättää lahjakkaatkin opiskelijat lukiossa.
Suuri syy osaamisen rapautumiseen on matematiikan arvostuksen puute. Siinä on tapahtunut merkittävä muutos omista kouluajoistani. Meillä ei ollut aavistustakaan matematiikan nykyaikaisista sovelluksista, mutta emme silti kyselleet opettajilta, mihin tällaista matematiikkaa tarvitaan. Matematiikan opiskelu ajattelun kehittäjänä on sinänsä arvokasta.
Median ja erityisesti verovaroilla mälläävän Ylen tulisi olla edelläkävijänä matematiikan arvostuksen kohottamisessa uutisoimalla siitä positiivisesti, kertomalla matematiikan merkityksestä yhteiskunnalle ja antamalla perheille ihan konkreettista pohdittavaa. Esimerkkinä tästä on matemaattinen pähkinä norjalaisesta dekkarista: Järven pohjaan on pystytetty metallitanko. Puolet tangosta on maan sisässä. Kolmasosa tangosta on vedessä. Kahdeksan metriä tangosta ulottuu pinnan yläpuolelle. Kuinka pitkä tanko on?” Kannattaa piirrellä! Kiitän näin lehden välityksellä kemiläistä kirjailija Ritva Kokkolaa, joka on julkaissut kaksi aikuisillekin sopivaa matemaattista satukirjaa. Täytyy nostaa lakkia, sillä Kokkola on lyhyen matematiikan lukenut, eläköitynyt englannin opettaja. Kirjoissa on paitsi yleissivistäviä satuja myös hauskoja matemaattisia pähkinöitä. Matematiikka on hyvää ja hyödyllistä viihdettä.
Mutta tiedätkö? Se, mitä laitat keittoosi, on lihaliemisärmiö, ei -kuutio.