Myllätyllä metsäaukealla kalahtelu vain käy, kun pottiputkien leuat louskuvat ja männyntaimet jäävät möyhittyyn maahan.
– Aatu, paljonko sulla on jälellä, kuuluu huikkaus, ja pian vastaus: puolet.
– Sama, ylikin, huikataan jälleen.
Ville Syrjälän, 15, ja Aatu Maaningan, 19, kolmas päivä metsänistutussavotalla lähenee loppuaan. Kokeneemmat istuttajat ovat taimikuormansa jo tyhjentäneet. Yhdessä laatikossa taimia on noin 250, mutta tuntuu, että taimia on vielä miljoona istutettavana - niin kuin niitä lähiviikoille onkin.
Ennen vanhaan metsänistutus oli perinteisesti nuorten poikien kesätyötä. Ainakin Koillismaalla raskas ulkotyö, ”ryskähomma savotalla” houkuttaa nuoria yhä – tai pikemminkin palkka. Kun aamukuudelta mennään ja hyvä jos leivänsyrjää suuhun aamun mittaan laitetaan, maistuvat palkkapäivänä hillot tilillä erityisen makealta.
Kun pitkän aamun jälkeen nuorilta metsänistuttajilta kysyy, mikä tässä työssä on parasta, on vastaus yksimielisesti ja kursailematta raha.
– Kyllä se raha tuo sitä motivaatiota. Eihän tämä mitään mukavinta ole, mutta kyllä siihen tottuu, kun monta päivää istuttaa, neljättä kesää metsänistutushommissa oleva 19-vuotias Alex Sassi toteaa.
Entä mitkä ovat tunnelmat, kun aamun istuttamisen jälkeen lähtee töistä ja pääsee nauttimaan auringosta muuallekin kuin metsään?
– Paras hetki päivästä, Sassi virnistää.
Reilua miljoonaa tainta istuttamaan on Kuusamon yhteismetsä tänä kesänä palkannut kolmisenkymmentä istuttajaa, joista kahdeksan on ensikertalaisia.
– Nyt on ensikertalaisia edellisiin vuosiin verrattuna suurempi määrä. Hakemuksia tuli yli 90, joten kiinnostusta istutustöihin näillä selkosilla on. Etelässä ei tahdo saada niin hyvin tekijöitä, kun eivät kaupunkilaiset meinaa ryskähommiin lähteä, Kuusamon yhteismetsän toiminnanjohtaja Jarmo Korhonen kertoo.
Yhteismetsän istuttajista muutama on vakinaisia metsureita, mutta suurin osa yhä paikallisia nuoria.
– Nimenomaan nuorten työpaikka tämä on. Tyypillisesti töihin hakee 16-vuotta täyttäneitä riuskoja nuoria poikia, mutta kyllä meillä on tyttöjäkin remmissä ollut. Kyllähän se raskasta hommaa on, mutta et sinä 16-vuotiaana kesätöissä muualla tämmöisille palkoille pääse, metsänhoitoesimies Mikko Koski toteaa.
– Moni nuori tekee tällä työllä melkoisen tilin - urakkapalkalla kun ovat, niin mitä enemmän taimia istutat, sitä paremmin tienaat. Kokeneet voivat päästä yli neljän tonnin kuukausiansioihin. Osa saa istutustöistä kipinän metsään, ja lähteekin metsäalaa opiskelemaan, Korhonen puolestaan kertoo.
Vaikka muutama vuosi takaperin hakemuksia on tullut enemmän, ei yhteismetsän Korhosen, Kosken ja metsuri Ari Lusmingin mielestä nykynuorten haukuttu laiskuus ole totta.
– Jos isovanhemmilla semmoinen käsitys on, niin väärässä ovat. Aina puhutaan, onko näistä nykynuorista enää ruumiillisen työn tekijöiksi, mutta vuosikymmen toisensa jälkeen näistä nuorista löytyy reippaita istuttajia, toteaa toistakymmentä vuotta nuoria metsänistuttajia ohjannut Lusminki.
– Raskasta on työ, mutta kyllä nämä oppivat ja jaksavat. Työ opettaa. Ja jos monta vuotta on ollut, asenne muuttuu ruumiillista työtä kohtaan ja työn arvostus on suurta. Identiteettiin on silloin siemen rakennettu.
Kuusamon yhteismetsällä ainakin on kova toivomus, että nuoria riittää jatkossakin.
– On hiottu oma, tehokas toimintamalli, ja minusta on hienosti toiminut tämä kuvio. Ei ole kovin paljoa muuttunut tämä istutussavotta vuosien saatossa. Koneellista istutusta on meilläkin kokeiltu, mutta ei se vieläkään voita edes kustannuksiltaan ihmisen tekemää ja puurtamaa työtä, Korhonen toteaa.
KS Fakta