Voiko päälle nelikymppisenä aloittaa uuden lajin, puhumattakaan, jos laji on äärimmäisen tekniikkapainotteinen? Ja jos voikin, voiko siinä kisata?
Kyllä voi, todistaa Maisa Alajuuma. Ja kaiken lisäksi kisoista voi napata kotiin tuomisiksi Suomen ennätyksen ja Euroopan mestaruuden.
Kuusamosta kotoisin oleva, Oulussa asuva Alajuuma aloitti painonnoston pari vuotta sitten, ja on lyhyessä ajassa niittänyt menestystä lajin masters-kisoissa: EM-kullan lisäksi taskusta löytyy suomalaisia mitaleita ja MM-hopea.
Alajuuma kisaa 45–49-vuotiaiden alle 63-kiloisten sarjassa. Masters- eli veteraanipainonnoston alaisiin kisoihin on osanotto-oikeus 35 vuotta täyttäneillä ja vanhemmilla urheilijoilla.
Alajuuma päätyi painonnoston pariin aloitettuaan crossfitin vuonna 2012, jonka yhtenä lajina on painonnosto. Pian työntö ja tempaus veivät kuitenkin voiton muusta treenaamisesta. Aiemmin tavallista kuntourheilua harrastanut Alajuuma ei olisi voinut aiemmin uskoakaan, että rautatangot voivat viehättää niin paljon.
– Painonnosto on siinä mielessä hyvä laji, että siinä joutuu koko kroppa töihin. Lisäksi se on niin teknistä, ettei koskaan voi tulla valmiiksi, Alajuuma kertoo.
Kuntosalin hämärässä levypainojen parissa treenataan monenlaisissa kilpalajeissa: on voimannostoa ja kehonrakennusta. Painonnostossa kuitenkin tekniikan ja liikkuvuuden merkitys korostuu.
– Vaikka painonnostossa kisataankin vain kahdessa liikkeessä, tempauksessa ja työnnössä, pienikin virhe tekniikassa kostautuu, Alajuuma toteaa.
Myöskään kisoihin valmistauduttaessa kilpailijaa ei odota hurja dieetti, kuten kehonrakennuksessa. Alajuumaa odottaa syksyllä jokusen kilon pudotus, jotta omaan painoluokkaan päästään.
– Moni nostaa lähellä luonnollista painoaan, sillä kehosta täytyy saada irti paras suoritus, Alajuuma summaa.
Alajuuma ei aiemmin ollut harrastanut kilpaurheilua, eikä arvannutkaan, että miten paljon kisaaminen voisi viehättää. Ensimmäisissä piirinmestaruuskisoissa kilpailukärpänen kuitenkin puraisi.
– Kisoissa on mahtava fiilis: onnistumisen tunne on parasta, Alajuuma summaa.
– Suosittelenkin kokeilemaan uutta. Siinä ei häviä mitään.
Seuraavana Alajuuma tähtää Saksassa järjestettäviin Mastereiden MM-kisoihin.
Vaikka painonnosto onkin marginaalilaji, sen suosio on nousussa. Alajuuma toivoo kuitenkin, että erityisesti ikäihmiset sekä naiset innostuisivat lajista.
– Monesti voimailulajit mielletään miehisiksi, mutta ne sopivat erittäin hyvin myös naisille, Alajuuma sanoo. Lisäksi painonnosto ylläpitää ja vaatii lihasmassaa, liikkuvuutta ja tasapainoa ja on siksi omiaan myös ikääntyvälle.
Lisäksi Alajuuma haluaa myös murtaa myyttejä veteraaniurheilusta.
– Ajatellaan, että ei sitä tässä iässä enää voida kilpailla. Asia on päinvastoin, Alajuuma linjaa.
– Kisoissa on mahtavaa nähdä 80-vuotiaita nostamassa tankoa, Alajuuma kertoo.
Kilpailu-urheilu toki vaatii omansa. Ilman perheen tukea kilpaileminen on mahdotonta, ja mies onkin hoitanut huoltajan tehtävät ulkomaan kisareissuilla.
Vaikkei tankoon tarttuisikaan itse, on lajia helppo seurata myös penkkiurheilijana.
– Painonnostoa on mukava katsoa: suoritus on lyhytkestoinen, mutta vaativa, Alajuuma summaa.
Lajista innostuneet voivatkin seurata suomalaisten menestymistä jopa olympialavoilla, sillä kesäolympialaisiin Rioon lähtee peräti kaksi suomalaista, sekä mies että nainen.
Myös Alajuuman treenejä voi seurailla Instagramissa käyttäjätunnukselta @reisimaisa.
Juttu on julkaistu Koillissanomissa alunperin 13.7.2016
Painonnosto
Painonnosto on pitkät perinteet omaava voimailulaji, jota on harrastettu jo antiikin olympialaisissa.
Voimaominaisuuksien lisäksi painonnostajalta vaaditaan nopeutta, liikkuvuutta ja ketteryyttä.
Painonnostoon kuuluu kaksi liikettä, tempaus ja työntö, joiden yhteistulos ratkaisee kisasijoitukset. Oikeaoppisen tekniikan omaksuminen on tärkeää heti ensimmäisillä harjoituskerroilla.
Painonnosto oli mukana heti ensimmäisissä nykyaikaisissa olympialaisissa Ateenassa 1896. Tämän vuoden kesäolympialaisiin Riossa osallistuu kaksi suomalaista painonnostajaa.