– Aikaisemmat sukupolvet rakensivat Suomen sellaiseksi, kuin se nyt on ja heille kuuluu iso kiitos siitä. Kuitenkin, meidän sukupolvemme ei saa jäädä hukkumaan tyytyväisyyteen, vaan meidän tulee jatkaa jo aloitettua urakkaa ja yrittää saada Suomesta vielä mahtavampi paikka elää, mitä se jo on.
Näin puhui lukiolainen Miko Kasurinen Kuusamon itsenäisyyspäivänjuhlassa pitämässään juhlapuheessa keskiviikkona.
Sota-aikana ihmiset joutuivat kirjaimellisesti taistelemaan Suomen tulevaisuuden puolesta, mutta nyt rauhanaikana voimme keskittyä erilaisten haasteiden ratkaisemiseen, kuten muuttuvan maailman mukana pysymiseen ja siihen, että kehitymme varmasti muiden maiden kehityksen tahdissa.
Itsenäisyyden saavuttaminen ja sen ylläpitäminen on ollut melkoinen tehtävä Suomelle. Silti olemme tähän mennessä siitä selvinneet, vaikka helppoa se ei aina välttämättä ole ollut.
Heti itsenäistymisen jälkeen Suomen kehittyminen ei ollut ruusuilla tanssimista. Jouduimme sotimaan vielä talvisodassa, jatkosodassa ja Lapin sodassa, joiden jälkeen alkoi uudelleenrakennus melkein tyhjästä. Maksettiin sotakorvaukset, toivuttiin kaikista menetyksistä ja aloitettiin uuden Suomen luominen.
– Pikkuhiljaa omanlainen Suomi alkoi rakentua. Itsenäistyminen ja sen jälkeinen Suomen henkiin herättäminen on varmasti suurin ylpeydenaiheemme ja saavutuksemme.
Kasurinen muistutti puheessaan, että suomalaisilla on paljon muitakin tapahtumia, joista voimme olla ylpeitä.
– Olemme isännöineet Olympialaiset ja meillä on asukaslukuun suhteutettuna eniten olympiamitaleja maailmassa. Lordi voitti euroviisut eikä voida tietenkään unohtaa vuosien 1995 ja 2011 jääkiekon MM-kultia.
– Mielestäni isoin saavutus on kuitenkin se, että Suomi on todettu maailman parhaimmaksi paikaksi elää, vaikka olisihan se tietenkin aina joskus mukava nähdä aurinkoakin.
Kasurinen pohti puheessaan myös omaa tulevaisuuttaan. Hän itse on nyt viimeistä vuotta lukiossa, mikä tarkoittaa monien valintojen tekemistä.
– Pitää miettiä, mitä lähden opiskelemaan armeijan jälkeen ja mihin menen opiskelemaan. Yliopistot ovat täällä ilmaisia ja opetus on laadukasta, joten ei ole tarvis lähteä pois täältä sen takia. Suomessa on myös hyvät palvelut, reilu opintotuki ja kaikki on suhteellisen lähellä. Tässä vaiheessa on turvallista sanoa, että tulen mitä todennäköisimmin jäämään Suomeen.
– Jos kuitenkin päättää, että haluaa lähteä Suomesta pois, on siihenkin annettu täällä hyvät valmiudet. Euroopan Unioniin kuulumisen takia on suomalaisilla helppo lähteä muualle töihin tai opiskelemaan. Se fakta, että kielitaitomme on huippuluokkaa jälleen kerran hyvän koulutuksen takia, auttaa muualla maailmassa menestymistä todella paljon.
– Tulevaisuuden kannalta tärkeitä valintoja on minulla ja monilla muilla nuorilla tehtävä, ja pitää kiittää aikaisempia sukupolvia siitä, että meillä on näin monta vaihtoehtoa mistä valita. Meillä on oikeasti maailma täysin avoin, voimme lähteä tekemään mitä vain.
Itsenäisyyspäivän kansalaisjuhla kiinnosti kuusamolaisia enemmän kuin järjestäjät olivat odottaneet. Kuusamotalon Oulankasali oli lähes täynnä. Juhla pääsi alkamaan noin puoli tuntia myöhässä, kun järjestäjät halusivat varmistaa, että kaikki paikalle tulleet ehtivät myös kahvitella.
Juhlan aloitussanat lausui kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Elina Kemppainen.
Ulla Ingalsuo ja Linda Laaksonen olivat toteuttaneet Vaaran laelle -nimisen kuvakertomuksen Kuusamosta 100 vuoden ajalta. Siinä käytiin läpi vuosisata Kuusamon suurten naisten kautta, aina taiteilija Lahja Koivusesta yrittäjä Kaisa Valkama-Kettuseen.
Juhlassa esiintyivät Katri Holma, Lauluyhtye Soios ja Kuusamon Mieslaulajat johtajanaan Alla Kouru.
