Poro-ongelmiin Kuusamossa puuttuvan yhteistyöryhmän varapuheenjohtaja Tuomo Hänninen toivoi perjantaina, että myös maanviljelijät olisivat osallistuneet perjantain seminaariin.
– Kyllä tänne pitäisi saada myös tuottajajärjestöjen edustajat, jotta ratkaisuja voitaisiin saada, sanoi Hänninen Paloma -hankkeen loppuseminaarissa.
Kuusamossa kokeillun ja nyt päättyvän porovahtipuhelimen vilkkaimmaksi ajaksi havaittiin touko-syyskuu.
– Tulevaisuudessa mobiilisovellus voisi olla hyvä. Siihen kuitattaisiin, että ilmoitus on tullut ja ilmoittaja näkisi miten asia lähtee etenemään. Tämä vähentäisi töitä myös puhelimeen vastaajalta, sanoo hankkeen puhelimeen vastannut Juho Haveri-Heikkilä.
Puhelin suljetaan syyskuun viimeinen päivä.
Rovaniemellä vastaavaa puhelinta pyörittivät paliskunnat.
– Se on vaihtoehto, mutta sitten kyseessä ei ole neutraali taho, arvioi hankkeen Sirpa Rasmus jatkoa.
Oivangin paliskunnan poroisäntä Juha Kujala kertoi, että keskusteluyhteydet ja yhteishenki saatiin kesän aikana paranemaan merkittävästi myös alueen maanviljelijöihin.
– Puhutaan aikalailla ikiaikaisesta elinkeinosta Kuusamossa. Onpa hyvä, että käsittääkseni on saatu pidettyä porovahinkojen arvioimislautakunta työttömänä alueella, sanoi Kujala.
Porojen aikautuminen ihmisten pihoihin ja pelloille on Kujalan mukaan haaskakuvauspaikkojen ja petopolitiikan syy.
– Vasahävikki on 40-60 prosenttia. Onko haaskakuvausmatkailu valmistunut katastrofiin, kun tulee ensimmäinen ihmisuhri tämän takia? kysyy Kujala.
Lue lisää Koillissanomien näköislehdestä.