Mistä on pienet pojat tehty?
Mistä on pienet tytöt tehty?
Mistä ne pienet vihreät sikiää?
Tämä ikivanha loru ei tue vallalla olevaa sukupuolineutraalia ajattelutapaa, vaan pitäytyy kahden eri sukupuolen erilaisuuden hyväksymisessä. Poika on poika ja tyttö on tyttö. Poika kasvakoon mieheksi ja tyttö naiseksi. Mutta mitä vielä. Monelta taholta on ehdotettu, että lapsi/nuori voisi valita sukupuolensa täytettyään 12 vuotta. Onhan se ihanan edistyksellistä esittää tälläista- seurauksista piittaamatta. Se on se ajan henki, joka vie. Tulee mieleen 1970- luku, jolloin Suomea oltiin viemässä kohti sosialismin paratiisia. Koulujen opetus ja koulukirjat tuli uudistaa marxismi-leninismin hengessä ja Neuvostoliitto-vastaisuus oli tarkoitus kriminalisoida. Toisinajattelijat tuli siiis vaientaa - tässä yhden totuuden maassa. Mutta paratiisimaa mureni ja hukkui mätäänsä ja meilläkin huuma haihtui - vähäksi aikaa. Nyt on uusien kouhotusten aika: uusi vallankumouksellinen OPS, joka vie meidän koulumme tiedon ja taidon yrttitarhaan. Katsotaanpa hetki ja annetaan pölyn hieman laskeutua.
Parahultainen ystäväni Pekka Virtanen on ison haasteen edessä (KS: n kolumni pari viikkoa sitten) yrittäessään vihreyttää minut. Päämäärä on toki jalo ja ele pyyteetön, mutta mahtaako tuo onnistua? Mitenhän se voisi tapahtua?
Yleisestihän tiedetään, että esimerkiksi kepulaisuus imetään äidinmaidosta ja kommunismi kumpuaa katkeruudesta. Persut syntyvät populismista ja RKP-laiset kutevat omassa ankkalammikossaan. Isä, poika ja pyhä henki kasvattaa porvareita ja niin edelleen. Rääväsuisimmat ämmä(t) tulevat kuulema itärajalta(kokemustieto).
Mutta mistä ne ne vihreät sikiävät ja miten vihreäksi hurahdetaan?
Äänestyskäyttäytymisen tutkijat ovat todenneet, vihreiden kannatus on suurinta yliopistokaupunkien kampuksilla, missä ylikehittynyt idealistinen pöhnä sumentaa järjellisen ajattelun ja lopputuloksena pitkätukkarisupartakirkasotsapoikatyttö -siis vihreä alkio, josta kasvaa kettutyttöjä ja kettinkipoikia. Ja jotta tämä vihreämukula pääsee toteuttamaan fantasioitaan, tarvitaan sitä viheliäistä rahaa. Ei hätää - pappa betalar.
Parahultainen ystäväni Pekka. Arvostan ja pidän sinusta, koska elät niin kuin opetat. Sinulla on kumisaappaat ja rehellinen mieli. Et ole fanaatikko, etkä kiero.
Mutta nämä niljakkaat cityvihreät villeniinistöineen eivät minua kiihota. Heidän oppinsa on ristiriidassa heidän tekojensa kanssa. Raha kelpaa heillekin ja citymaasturit. Ei kiitos Pekka, aatetovereiltasi puuttuu uskottavuus. Ikävä kyllä.
Ja tiedäthän Pekka: jokaisessa ismissä piilee tuhon siemen. Oli kyse sitten kommu-, nihi-, stali-, mili-, pasi-, nationa-, femi-...tai mistä tahansa ääriajattelusta. Tien päässä on anarkia ja kaaos.
Ei taida minusta vihreätä tulla. Tuskinpa hurahdan nuin tekopyhään aatteeseen ( poislukien sinä Pekka). Valitettavasti.
PS: suomalaisten opettajien kesäloma on pitkä. Nyt, kun maamme talous on huteralla pohjalla ja velanotto kiivasta, olisi hieno sauma hyvälle työlle. Työlle, joka ei olisi keneltäkään pois. Opettajat voisivat ottaa mallia jatkosodan mottitalkoista menemällä metsään harventamaan nuoria taimikoita (KEMERA- tuki hyllyllä). Naisopettajat voisivat puolestaan ulkoiluttaa yksinäisiä vanhuksia. Kolme viikkoa näin aluksi ja kuntokin siinä nousisi.
Miltä vaikuttaa?
