Mistä uusia ka­las­ta­jia pyy­tä­mään särkeä ja haukea ra­vin­to­loi­den ruo­ka­pöy­tiin? – Po­siol­la ja Tai­val­kos­kel­la aloi­tet­tiin vuoden hanke, jossa eläk­keel­le siir­ty­vät ka­las­ta­jat jakavat tie­to-tai­ton­sa nuo­rem­mil­le

Ikääntyvien kalastajien tilalle haetaan uusia yrittäjiä Posiolle ja Taivalkoskelle Mestari ja Kisälli -mallin mukaisella hankkeella.

Kuva: KS/Arkisto/Raimo Holappa

Lapin Ammattikoulun käyntiin polkaisemassa kaupallisen kalastuksen ja kalanjalostuksen kehittämishankkeessa pyritään löytämään uusia yrittäjiä alalta eläkkeelle siirtyvien työn jatkajiksi Posiolla ja Taivalkoskella.

– Kotimaisen kalan kysyntä on lisääntynyt niin päivittäistavarakaupoissa, ravintoloissa kuin matkailijoidenkin piirissä. Ala kyllä tarjoaa työtä, kun vain löydetään tekijöitä, yhteyshenkilönä hankkeessa toimiva Petri Muje kertoo.

– Mestari ja Kisälli –mallissa haemme alueelta pitkän kokemuksen omaavia kalastajia, jotka ovat lopettelemassa tai lopettaneet ammattinsa, ja haluaisivat siirtää tieto-taitonsa mahdollisille jatkajille. Posiolta on jo alustavasti ilmoittautunut puolenkymmentä entistä kalastajaa, ja Taivalkoskelta puolestaan on saatu yksi nimi, Muje selvittää.

Mestari ja Kisälli –mallia toteuttamalla kokneet kalastajat toimivat yhdessä uusien kalastajien uraa aloittavien kanssa, jolloin kisällille tulevat tutuiksi alueen kala-apajat ja parhaat pyyntimenetelmät. Hankkeen tarkoituksena on, että Kisälli pääsee osallistumaan kaikkiin vuodenkierron mukaisiin pyyntitapoihin ja työvaiheisiin.

– Hankkeen päätoimenpiteet jakaantuvat kahteen työpakettiin: mestari-kisälli toimintaan perustuvaan uusien kalastajien rekrytointiin sekä asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen. Ensimmäisen työpaketin tarkoituksena on varmistaa kalaraaka-aineen saatavuus myös tulevaisuudessa.

Mujen mukaan tavoitteena on löytää hankkeen toiminta-alueelta 5-6 toimenpiteisiin osallistuvaa, joista 2-3 jatkaisi kaupallista kalastusta hankkeen loppumisen jälkeen. Toisen työpaketin tarkoituksena on lisätä kalan jatkokäsittelyä ja sen tuomaa työtä hankealueella. Tavoitteena on kehittää alueen raaka-aineista vähintään neljä uutta tai uudistettua asiakaslähtöistä kalatuotetta sekä kaksi uutta tai uudistettua jatkojalostetta.

– Posiolla järjestettyyn tilaisuuteen osallistui noin 30 henkeä. Ihan lupaavalta näyttää sen suhteen, että hankkeen kautta oltaisiin saamassa uusia yrittäjiä alalle.

– Kaikkein tärkeintä on nyt saada uusia kalastajia, jotta raaka-aine saadaan ylös järvistä.

– Olemme jo käyneet läpi alueen ravintoloita, ja kiinnostusta on ottaa enemmän paikallista kalaa ravintoloiden ruokalistoille, Muje kertoo.

Mujen mukaan markkinat ovat muuttuneet, ja tänä päivänä käy kaupaksi myös ennen vanhaan roskakaloiksi luokitellut särki ja hauki.

– Kuusamon Kalatalo tekee todella hyvää työtä alueelta saatavan kalan jalostamisessa. Kalatalon kautta menee särkimassaa markkinoille.

– Särellä on nostetta markkinoilla, Muje toteaa.

Hankkeeseen liittyen Posion Mourusalmessa sijaitsevaan kalasatamaan investoidaan lisäämällä pakastetiloja.

– Tällä ennakoidaan sitä, että lähialueelta pyydettyä kalaa olisi aina tarjolla ja sitä voitaisiin toimittaa pakastetiloista.

– Aina ei kalastajat välttämättä pääse järvelle esimerkiksi huonon kelin vuoksi, Muje sanoo.