Mitä Kalle Päätalo kir­joit­ti tie­to­ko­neel­la jonka kanssa ei tullut toi­meen? – aar­tei­ta avataan Kalle 100 -vuotta varten

Kalle Päätalon käytössä ollut yli 30 vuotta vanha tietokone, Osborne, hyrähtää käyntiin. Jorma Räisänen etsii parhaillaan tekniikka, jolla lerpuille tallennetut tekstit saadaan koneesta ulos.

Kuva: Mikko Halvari

Taivalkoskella on meneillään kiivas tallennustyö. Elävä kotiseutu-hankkeen alla skannataan tuhansia valokuvia, laaditaan kulttuurireittejä ja tehdään uusia näyttelytauluja. Kaikella puuhalla on yksi yhteinen päämäärä: Kalle 100 juhlavuosi, jota vietetään tulevana vuonna. Kirjailija-professori Kalle Päätalon syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta marraskuussa 2019.

Vaikka kenttäradasta maailmalta Taivalkoskelle kulkeutunut antikvariaattilöytö on ihmeellinen, se ei vedä vertoja Kalle Päätalon työhuoneen pöydällä nököttävälle tietokoneelle. Osborne on vuodelta 1986.

Kalle ei tullut toimeen tietokoneen kanssa, sanoo Päätalo-instituutin johtaja Kati Koivukangas.

– Tietokone oli käytössä silloin tällöin, mutta välillä Kalle paiskasi sen kaappiin ja jatkoi kirjoituskoneella. Toisaalta Kalle on myös sanonut, että tietokoneella kirjoittaminen on hävettävän helppoa verrattuna kirjoituskoneeseen.

Jotain Päätalo kuitenkin tietokoneella naputteli. Varsinainen aarre ovat noin 50 levykettä, eli lerppua, joihin kirjailija talletti koneella kirjoittamansa tekstit. Yli 30 vuotta vanha tietokone toimii yhä ja Päätalo-keskuksessa on päästy jo silmäilemään lerppujen sisältöä.

Periaatteessa siellä voi olla julkaisematonta materiaalia, sanoo Kati Koivukangas.

– Kirjojen käsikirjoituksia lyhennettiin ja Kalle saattoi karsia teksteistä paljonkin pois ennen julkaisemista. On mahdollista, että levykkeellä olevista käsikirjoituksista löytyy esimerkiksi näitä karsittuja tekstejä.

Kalle Päätalo kirjoitti tietokoneella myös lyhyitä juttuja.

– Esimerkiksi sukuun liittyviä juttuja ja päiväkirjamaisia tekstejä, joita hän ei kirjoittanut julkaistavaksi.

Levykkeiltä löytyneet ”välitekstit” nostavat Koivukankaan mieleen Kalle Päätalon jämpti työtahdin.

– Kallea itseä otti päähän, kun sanottiin, että Kalle suoltaa kirjoja. Itse asiassa hän kirjoitti melko hitaasti, alle viisi liuskaa päivässä.

Kun katselee Päätalon kirjojen selkämysten leveyttä, tajuaa että tuotteliaisuus perustui juuri kurinalaiseen työtahtiin, kirjoittamiseen aamusta iltaan.

Parhaillaan Päätalo-keskuksessa jäljitetään tekniikkaa, jolla tekstit saadaan ulos lerpuilta sähköiseen muotoon ja tutkittavaksi.

Tekstien lisäksi Kalle Päätalon arkisto paranee entisestään, kun arkiston noin 350 valokuvaa skannataan ja tunnistetaan.

– Arkiston avatessa olen joka kerta kiitollinen siitä, että Kalle, joka säilytti kaiken, oli myös erittäin järjestelmällinen.

Taivalkoskesta tänä vuonna talletettavien valokuvien määrä on kaiken kaikkiaan hurja. Taivalkoskesta kertovan valokuvamateriaalin ytimessä on Koillissanomien pitkäaikaisen toimittajan Antti Heikkilän lahjoittama noin 4 700 valokuvan arkisto. Heikkilän arkistossa on kuvia Taivalkoskesta ja taivalkoskelaisesta elämästä ja ihmisistä 1960-luvulta vuosisadanvaihteeseen. Taivalkosken kunnan omistamasta arkistosta nähtiin ensimmäinen pieni osa näyttelyssä viime kesänä.

Tämän vuoden aikana loput noin 1 900 valokuvaa skannataan sähköiseen muotoon.

Valokuvia julkaistaan muun muassa Taivalkoski nostalgia -Facebook sivulla. Arkisto on aivan ihana, sanoo Kati Koivukangas.

– Siellä näkyy tuttuja ja sellaisia paikkoja jotka on jo jyrätty maan tasalle, luokkakavereita ja sukulaisia, kylän raittia, vanhoja autoja ja ja paljon muuta mennyttä, jonka katselemisesta tulee kiva mieli.

Uutta kuvamateriaalia syntyy, kun osa kotiseutumuseon noin 2 000 esineestä kuvataan ja esitellään netissä Tarinasoitin sivuilla.

Juhlavuodeksi valmistuu Taivalkoskelle myös Päätalo-reitti, jollainen on jo Tampereella ja tulossa myös Ouluun.

– Reiteillä on rakennuksia, joissa Kalle asui, joita hän piirsi ja suunnitteli, oli rakentamassa tai joita mainitsee kirjoissaan. Esimerkiksi Oulusta Kallen kirjoissa mainitsemia kohteita löytyi kaksi A4-arkkia ihan täyteen.

Taivalkosken reitille on koottu merkittävimmät kohteet kuten opettajien asuntola.

– Rakennukset kiinnostavat Päätalo-faneja. He toivovat karttoja, joiden kanssa voivat mennä paikkoihin.

Tosi fanit muistavat missä kirjassa mikäkin paikka mainitaan ja mitä siellä tapahtui.

Myös Tuhansien tarinoiden kulttuuripolusta on tulossa postikorttimuotoinen kartta, joka toimii oppaana ja markkinointivälineenä.