Entä miten tähän liittyy kuusamolainen vieraanvaraisuus?
Miksi ihmiset jakavat, mikä on jakamisen psykologia?
Tänä päivänä jakaminen on kuuma peruna. Ilman jakamisen syvällisen olemuksen ymmärtämistä ei ole tulevaisuutta yrityksillä tai bloggareilla, näin väitetään digimaailmassa. Pääsiäisen aikaan jakaminen kuuluu myös kristinoppiin. Mutta onko jakamisen taustalla kristinopissa, viestinnässä ja markkinoinnissa samat selitykset? Kyseessä on kuitenkin sama ilmiö, mutta eri konteksti.
Miksi ihmiset jakavat?
Miksi ihmiset jakavat verkkotekstejä tai blogeja toisilleen? Kyse ei ole mistään uudesta asiasta, sillä ihmiset ovat aina jakaneet ajatuksiaan, tuotteitaan, ruokaansa, vaatteita tms. Jakamisessa ei sinänsä ole mitään uutta muuta kuin se, että vanha ilmiö on saanut uuden muodon verkossa. Joku voisi verrata jakamista juttujen ja juorujen osalta puskaradioon, jota se myös on.
Se, miksi asia on juuri nyt akuutti, johtuu siitä, että verkossa jakamisesta on tullut yksi tärkeimmistä indikaattoreista (mittareista), jolla yksittäisen yrityksen tai kirjoittajan verkkosivujen hyvyyttä arvioidaan. Hyvyyden arvioitsija on välillisesti lukija, mutta myös hakukoneet ja hakukoneoptimointi arvio hyvyyttä. Mitä parempi juttu, sitä paremmin se lähtee kiertämään eli viralisoituu. Viraali tarkoittaa erittäin nopeasti suosituksi tulevaa viestiä tai sisältöä, joka kiertää henkilöltä toiselle varsinkin Internetissä.
Jakaminen ja viraalisuus perinteisessä maailmassa, kuten printtiympäristössä, ei ole mikään uusi asia. Jotkut puhuvat jakamisen psykologiasta. Viraalisuuden, koukuttamisen ja sitouttamisen lainalaisuudet toimivat kaikessa viestinnässä kuten myös sanoma- ja aikakauslehdissä. Hyvä juttu lisää keskustelua ja siitä voi tulla työpaikoilla päivän puheenaihe. Miksi jostakin aiheesta tulee kahvipöytäkeskustelun aihe? Useimmat meistä eivät osaa antaa tähän vastausta. Näin asiat vain menevät. Miksi me jaamme tai kerromme kuulemamme ”hyvän” jutun? Näin me teemme ja olemme tehneet, mutta miksi?
Printtimaailmassa ”hyvät” jutut ja kirjoittajat sitouttavat tilaajat eli asiakkaat. Kuluttaja palaa lehdelle tai tilaa lehden, jos sisältö vastaa hänen tarpeitaan. Tässä ei ole erikoisemmasta asiasta kyse. Maailmassa perusasioita on loppujen lopuksi hyvin vähän, kunhan vain osaa ottaa tarpeeksi korkean helikopterinäkökulman.
Kaikenlaisessa verkkokirjoittamisessa, olipa se sitten yrityksen sähköpostauksia (sähköpostimarkkinointi), blogitekstejä tai sosiaalisen median tekstejä, jakamisen psykologian ymmärtäminen on kaiken onnistumisen a ja o. Jos et ymmärrä jakamisen psykologiaa, liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen verkossa voi olla haasteellista tai jopa mahdotonta. Et tule löydetyksi etkä luetuksi.
Mitä sillä on väliä, jos en ymmärrä jakamisen psykologiaa? Miksi olemme verkossa? Miksi kirjoitamme verkkoon tai lehteen? Kysymykset pyörivät ja jauhavat saman ilmiön ympärillä. Internet sosialisoi viestinnän ja tarjosi kaikille mahdollisuuden avoimeen ja globaaliin itsensä toteuttamisen. Nyyrikki, yleisön osasto ja wc-kirjoitukset ovat mennyttä aikaa. Jos emme ymmärrä jakamisen logiikkaa, tuotoksemme joutuvat verkon hautausmaalle, jossa kukaan ei tekstejä lue. Ollaan verkossa, mutta ei muuta.
Oleellista verkossa on se, että tekstiä jaetaan edelleen. Jakamisen onnistuminen sanelee onnistumisen verkossa. Ilmiössä on oleellista se, mikä saa meidät jakamaan juttua tai uutista eteenpäin. Digimarkkinoinnissa ilmiön olemusta on tutkittua jakajien typologian, jakamisen syiden ja onnistuneen jakamisen pohjalta. Kaikkea ei jaeta yhtä innokkaasti. Jakaminen tulee myös osata ajoittaa oikein. Jaettavan viestin tulee täyttää tietyt ominaisuudet lukijan kannalta. Sanoman ydinviesti on ratkaisevaa, mutta onnistumiseen vaikuttaa oleellisesti kolmas osapuoli eli Google-setä.
Onnistumista ei määritäkään se, kuinka hyvin juttu tyydyttää ensimmäistä lukijaa, vaan se laittaako ensimmäinen lukija jutun edelleenjakoon. Tässä suhteessa printtimedia ja verkkomedia eroavat toisistaan. Mikä ero on ensimmäisen vaiheen tyydytyksellä ja toisen vaiheen tyydytyksellä? Juttu voi olla lukijan kannalta loistava, mutta se ei lähde jakoon. Tässä on villakoiran ydin. Välittäjän eli ns. agentin rooli ja syyt ovat oleellisia.
Verkossa onnistumisen sanelee jakamisen onnistuminen. Jakaminen vaikuttaa siihen, saammeko viestille uutta yleisöä. Google-setä katsoo, että jutut joita jaetaan paljon, ovat todella hyviä. Hyviä juttuja jaetaan, koska ne ovat hyviä, ja ne tukevat verkon toimintaa. Hyvää täytyy tukea, koska se tuottaa positiivista asiakaskokemusta. Jakamisen onnistuminen vaikuttaa menestymiseen verkossa. Jakamisen tuloksena tulee uusia asiakkaita. Näinhän se menee.
Kuusamolainen vieraanvaraisuus
Raamattu puhuu jakamisesta ja sen tärkeydestä. Kuusamolaiseen perinteeseen kuului vieraanvaraisuus. Kun taloon tuli vieras, pöytään laitettiin parasta, mitä talosta löytyi. Vieraanvaraisuus on jakamista. Mutta tiesiköhän kuusamolainen emäntä, miksi hän on tai hänen kuuluu olla vieraanvarainen?
Tänä päivänä jakamisen psykologian ymmärtäminen on menestymisen edellytys digimaailmassa. Menestyäksemme meidän pitää ymmärtää ensinnäkin lukijaa ja sitten lukijan psykologiaa jakamisesta. Kaikkea itseämme tyydyttävää emme jaa eteenpäin. Jaamme valikoidusti ja sen ymmärtäminen on oleellista.
Mutta jaetaanhan lehtiäkin. Naapurin Tauno tuo aina Tekniikan Maailman, mutta eihän koskaan tuonut Jallua. Samasta tässä oli kyse.
Artikkelin kirjoittaja kuuluu korkeakoulun digityöryhmään ja valmistelee kirjaa digimarkkinoinnista ja sosiaalisen median markkinoinnista.
” Mutta Jeesus sanoi: ”Ei heidän tarvitse mihinkään mennä. Antakaa te heille syötävää.” ”Ei meillä ole mukana muuta kuin viisi leipää ja kaksi kalaa”, he vastasivat. ”Tuokaa ne tänne minulle”, sanoi Jeesus. Hän käski väkijoukon asettua nurmelle. Sitten hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja lausui kiitoksen. Hän mursi leivät ja antoi palat opetuslapsille, ja opetuslapset jakoivat ne väelle. Kaikki söivät kylikseen, ja tähteeksi jääneitä paloja kerättiin kaksitoista täyttä korillista. Syömässä oli noin viisituhatta miestä ja lisäksi naisia ja lapsia.”(Matt. 14:13-21.)