Oulun seudun valmentajaverkostotapaamisia jatkettiin kesän kisakauden jälkeen. Yleisurheiluvalmentajat ovat jo aiemmin pitäneet joitakin valmentajatapaamisia, joissa on keskitytty eri lajien tekniikka- yms. vinkkeihin. Tällä kertaa Ouluhallin luentosaliin kerääntyi lähes 80 innokasta kuuntelemaan Topi Raitasen ja Janne Ukonmaanahon kertomia juttuja Topin noususta kohti estejuoksun eliittiä. Porukka koostui niin valmentajista kuin urheilijoistakin.
Olihan halukkailla mahdollisuus päästä harjoittelemaan Topin kanssa luennon jälkeen. Topin lapsuuden ja nuoruuden ajan harjoittelusta tuli selvästi esille monipuolisuus. Hän on pelannut jalkapalloa 12-vuotiaaksi asti. Salibandy on ollut myös mukana aina 16-vuotiaaksi. Siihen kun lisätään yleisurheilu ja suunnistus, niin voidaan puhua monipuolisesta harjoittelusta, mikä on auttanut uran eteenpäin viemisessä. Harjoituksia on tehty niin juosten, hiihtäen kuin pyöräillen.
Lukioiässä harjoitteluun tulivat kaksi kertaa päivässä tehdyt harjoitukset. Aina yhtenä tärkeänä tekijänä on ollut erilaiset huoltavat / palauttavat harjoitukset. Suunnistuksessa sprinttimatkat ovat olleet ja ovat vieläkin kuvioissa mukana. Harjoitusohjelmissa mäkivedot olivat omina harjoituksina niin suunnistuksessa kuin yleisurheilussa. Topi kertoi, että ero oli vain se, että suunnistuksessa mäkivedot saattoivat olla jopa useita minuutteja pitkiä, kun taas yu:ssa ne kestävät joitakin kymmeniä sekunteja. Janne Ukonmaanahon tullessa Topin valmentajaksi monia asioita alettiin miettiä tarkemmin ja samalla kasvoi myös ympärillä toimivien ihmisten joukko. Nykyisellään tiimiin kuuluvat Topin ja Jannen lisäksi mm. lääkärit, hierojat, fysioterapeutti, fysiologi. Näiden apuna ovat vielä monet yhteistyökumppanit, joiden avulla esim. leiritykset sekä päivittäinen elämä järjestyy parhaalla tavalla. Aina on mahdollisimman nopeasti apua saatavilla esim. lihaskireyteen yms.
Janne kertoi omia näkemyksiä nykyisestä harjoittelusta ja sen seurannasta. Mitään asioita ei tehdä huvin vuoksi. Kaikella tekemisellä on oma tarkoituksensa. Esimerkkinä voisi käyttää mukaan tullutta vuoristoharjoittelua, mistä on tehty tarkat analyysit ja testit. Niiden perusteella mietitään tulevien vuosien harjoittelua, joiden tärkeä tavoite on Tokio 2020. Voidaanko vuoristoharjoittelua ottaa kuvioihin myös kesällä yms.? Harjoittelussa on rytmitys 2/1 tai 3/1 eli kovien viikkojen jälkeen tulee selkeä palauttava viikko. Luennon päätyttyä menimme ulos seuraamaan Jannen ja Topin suunnittelemaa vauhtileikittelyharjoitusta (=VL). Innokkaita juoksijoita oli yli 30. Heidät jaettiin eritasoisiin ryhmiin iän ja juoksutaustansa perusteella.
Ennen varsinasta VL-harjoitusta Topi veti porukalle hyvän alkulämmittelyn. VL:ssä juostiin 3-4 x( 60s., 40s. ja 20s.) minuutin hölkkä palautuksella. Vauhdiksi määriteltiin rennon kova. Jokaisen ryhmän vetäjä huolehti oikeanlaisesta vauhdista. Jokainen ryhmän sai vuorollaan Topin vetäjäksi, mikä tietenkin kruunasin illan harjoituksen. Lopuksi annettiin pieni palaute sekä Janne ja Topi löivät ylävitoset kaikkien juoksijoiden kanssa hyvin onnistuneen harjoituksen merkiksi.
