Viime aikoina Koillismaalla on ollut vaikeuksia saada palkattua työntekijöitä avoimiin paikkoihin. Esimerkiksi Kuusamon kaupungin sekä rakennustarkastajan virkaan että varasijalle valitut henkilöt peruivat tulonsa. Sama tapahtui Taivalkoskella, jonne kunnan teknisen johtajan virkaan valittu ei ottanut virkaa vastaan. Onko Koillismaan maine luonnonkauniina asuinpaikkana kokenut kolauksen vai onko kaupungistuminen jo ottanut yliotteen maalaismaisesta asuinympäristöstä?
Kaleva kertoi joulukuun lopulla, että päättyvä vuosikymmen on merkinnyt erittäin karua väestökehitystä erityisesti Pohjois-Pohjanmaan osalta.
Pohjois-Pohjanmaa on noin vuosikymmenessä menettänyt tulevaisuuden kehityksen kannalta erittäin keskeisessä asemassa olevia nuoria, 15-34-vuotiaita asukkaita yli 10 000 henkeä muuttotappiona pääkaupunkiseudulle. Ikäryhmässä on pääasiassa vastavalmistuneita, työuraansa aloittavia ja perheen perustamisvaiheessa olevia henkilöitä. Uusimaa on hyötynyt muuttoliikkeestä eniten. Aluetutkija Timo Aro pitää poismuuttaneiden määrää hurjan suurena.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju ei ole tulevaisuuden osalta pessimistinen, vaikka muuttotappion luvut surkeita ovatkin.
– Koillismaan kaunis luonto ja sen suoma hiljaisuus tehoavat tietyntyyppisiin ihmisiin. Sen tähden kuntien ja yritysten rekrytointi pitää osata kohdentaa juuri tämäntyyppisiin ihmisiin. Täkäläisten työnantajien pitäisi nykyistä paremmin nähdä oman alueensa vahvuudet, ja käyttää näitä vetovoimatekijöitä tarkasti kohdennetussa viestinnässään, sanoo maakuntajohtaja.
Harjun mielestä pitäisi osata visioida ja nähdä kaikki ne mahdollisuudet, mitä Koillismaa tarjoaa.
– Me emme voi kilpailla etelän valtavirran kanssa, mutta meillä on paljon omaperäistä, mitä muualta ei löydy. Täällä on paljon työtilaisuuksia, joita ei olla vielä oivallettu.
Lue juttu kokonaisuudessaan näköislehdestä tai printistä.