Mo­bii­li­lu­pa jo­ki­ka­las­tus­kau­den pi­ris­tys­ruis­ke

Kalastus suurjoilla päättyy tänään

Suurjokien taimenen tulevaisuus on jatkuva huolenaihe. Istutettuja rasvaevättömiä taimenia ei ole noussut jokiin toivotulla tavalla.
Suurjokien taimenen tulevaisuus on jatkuva huolenaihe. Istutettuja rasvaevättömiä taimenia ei ole noussut jokiin toivotulla tavalla.
Kuva: Jyrki Vendelin

//KALAKISAN TILANNE KAINALOKSI//

Kitka-, Kuusinki-, ja Oulankajoen kalamiesten suusta on tänään päättyvällä kalastuskaudella kantautunut vaihtelevaa tietoa saaliista. Alkukausi sujui hiljaisesti, mutta loppukesää kohden vesien viiletessä kala on ottanut paremmin. Myydyistä lupamääristä ei ole vielä tarkkaa tietoa.

– Lupien määrän suhteen ollaan viisaampia, kunhan kaikki parikymmentä lupamyyjää ovat laskeneet myydyt luvat. Se täytyy sanoa, että koekäyttöön otettu mobiililupa on ollut erittäin suosittu. Niitä on mennyt jopa useita satoja, sanoo ison kalastuskunnan sihteeri Heikki Tahkola.

Mobiililuvista on saanut tietoa internetistä esimerkiksi uusilta uistin.net -sivuilta, sekä esimerkiksi Pienen Karhunkierroksen jokivarren kalastuspaikoilta.

– Uudet nettisivut ovat saaneet kalastajilta kiitosta, ja pääosin kalastuskuntien jäsenet ovat päivittäneet niitä hyvin.

Tahkolan mukaan huolestuttavaa tämän kesän taimensaaliissa on se, että vuodesta 2005 asti istutettuja rasvaevättömiä taimenia ei ole juurikaan ilmoitettu saaliiksi. Niitä odoteltiin jo nouseviksi kutujokiin.

– Jos 45 000 vuosittaisen istukkaan jälkeen lopputulos lasketaan yhden käden sormilla, niin eihän tämä yhtälö ole looginen. Puroja on koneellisesti kalastettu, ja joitain on tullut, mutta tutkimusta täytyy jatkaa.

Tänäkin vuonna istutuksia on tehty.

– Taimenia laitettiin 15 000 per joki, ja Kitkajokeen 125 000 vastakuoriutunutta harjusta. Määrä voi kuulostaa isolta, mutta ne ovat vasta aivan poikasia.

Lopullinen saalismäärä ratkaisee, millaisiin rauhoituksiin jokialueilla jatkossa mennään. Esimerkiksi totaalinen siirtyminen pyydä ja päästä -kalastukseen on mahdollinen. Lisäksi lisää alueita saatetaan joutua kokonaan rajoittamaan kalastukselta.

Kaikille joille lupia myyvän Kuusamon Tärpin Ilkka Puumalan mukaan lämmin kesä on tehnyt kalastuskaudesta edellisvuotta hiljaisemman. Elokuussa tahti on kiihtynyt.

– Vesi on ollut paikoin 20-asteistakin. Eihän kala silloin syö. Viimeiset pari viikkoa etenkin Kuusingilla ovat jo olleet vilkkaita . Suurimmat saalisraportit ovat 7,5 ja 6,5-kiloiset taimenet.

Tärppi järjesti tänä kesänä catch & release -kilpailun, jonka tavoitteena on saada kalastajat laskemaan voimakkaat nousutaimenet takaisin jokeen. Puumala on tuloksiin tyytyväinen.

– Saimme kisaan 15 kalaa, ja palaute on ollut erittäin positiivista. Jos 15 kalaa kauden 150:sta saadusta palautetaan veteen, niin onhan se jo iso prosentti ja tarjoaa mahdollisuuden saada elämyksiä yhä useammalle kalastajalle.

Puumala kertoo, että viime vuosina myytyjen lupien määrä on koko ajan vähän laskenut.

– Paikalliset ostavat kausiluvat ensimmäisellä viikolla, turisti alkaa ostaa juhannuksen jälkeen, ja tosikalamiehet tulevat elokuun pimeillä, hän kiteyttää.

Jokikalastuksen makuun on mahdollista päästä vielä Kuusingin yläosassa, jossa harjusta saa kalastaa syyskuun loppuun. Kalaa on osakaskunnan puheenjohtajan Kari Nurmen mukaan tullutkin.

– Tasaisesti läpi kesän, mutta rasvaevättömistä en ole kuullut ollenkaan. Se huolestuttaa kyllä. Myös vähäinen vesi on aiheuttanut purnausta kalamiesten keskuudessa, hän toteaa.

Vesi on ollut 20-asteista. Kala ei silloin syö.
Ilmoita asiavirheestä