Mökkejä muu­te­taan va­ki­tui­sek­si asuin­pai­kak­si – Po­siol­la muu­tok­sia tehdään 1-2 kap­pa­let­ta vuo­des­sa, Kuu­sa­mos­sa vie­lä­kin enemmän

Liisa ja Jouni Hakola asuvat mökillään Juumantien varressa. - Olemme irtolaisina Kuusamossa. Mökkiämme ei ole virallisesti muutettu vakituiseksi asunnoksemme, Hakolat naurahtavat.
Liisa ja Jouni Hakola asuvat mökillään Juumantien varressa. - Olemme irtolaisina Kuusamossa. Mökkiämme ei ole virallisesti muutettu vakituiseksi asunnoksemme, Hakolat naurahtavat.
Kuva: Mikko Halvari

Koillismaalla vapaa-ajan asuntoja muutetaan vakituisiksi asuinrakennuksiksi. Posiolla näitä muutoksia tehdään 1-2 kappaletta vuodessa, Kuusamossa vieläkin enemmän.

– Posiolla kyselyjä tulee silloin tällöin, ja näitä muutoksia on tehty jo pitemmän aikaa. Toimintaympäristölautakunta päätti laatia selkeät ohjeet, jotka hyväksyttiin lautakunnan kokouksessa viime keväänä, palvelujohtaja Kari Laurila kertoo.

Laurilan mukaan Posion kunnan sivulta voi jokainen vapaa-ajan asuntoa vakituiseksi suunnitteleva käydä katsomassa ohjeistusta, mitä kunta on tässä asiassa linjannut.

– Esimerkiksi eläkkeelle siirtyvillä on monella halu muuttaa pysyvästi asumaan mökilleen. Tällöin he haluavat virallisen osoitteen myös asuinpaikkaansa.

Esimerkiksi eläkkeelle siirtyvillä on monella halu muuttaa pysyvästi asumaan mökilleen. Tällöin he haluavat virallisen osoitteen myös asuinpaikkaansa. Kuva on Posion Kirintövaarasta.
Esimerkiksi eläkkeelle siirtyvillä on monella halu muuttaa pysyvästi asumaan mökilleen. Tällöin he haluavat virallisen osoitteen myös asuinpaikkaansa. Kuva on Posion Kirintövaarasta.
Kuva: Erkki Ahola

Vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muuttaminen vakituiseksi asunnoksi edellyttää siis lupamenettelyä.

– Rakennuspaikasta ja kaavoitustilanteesta riippuen lupahakemus ratkaistaan tietyin kriteerein, Laurila toteaa.

– Yhtenä tekijänä on kunnalle koituvat kustannukset, esimerkiksi aurauskustannukset, ja vaikkapa koulukuljetukset.

Laurilan mukaan kaikki hakemukset käsitellään tapauskohtaisesti.

Yhtenä mahdollisena esimerkkinä voidaan Laurilan mukaan pitää vaikkapa jonkun asumattoman kylätien varressa, päätiestä vaikkapa parin kilometrin päässä olevaa mökkiä.

– Jos kyseisen kylätien varressa ei ole yhtään muuta pysyvää asuntoa, kunta ei välttämättä hyväksy tätä ainoana olevaa mökkiä pysyväksi asunnoksi sen vuoksi, että siitä koituisi aurauskulu kunnan huolehdittavaksi. Jos taas kyseisen kylätien varressa on muuta asutusta, niin silloin kunta voi myöntyä ja hyväksyä kyseise mökin vakituiseksi asunnoksi, Laurila selvittää.

Lue lisää torstain Koillissanomista printistä tai näköislehdestä.