Pääkirjoitus
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman maaseutukatsauksen mukaan mökillä asutaan keskimäärin 75 päivää vuodessa. Tällä laskukaavalla Kuusamon mökinomistajat yöpyvät mökeillään vuodessa lähes puoli miljoonaa kertaa. Jos mökkiläisten määrä jaetaan tasaisesti ympäri vuoden, on paikkakunnalla 1 300 asukasta enemmän kuin väkilukutilasto kertoo. Luku on kahdeksan prosenttia vakituisesti Kuusamossa kirjoilla olevasta väestöstä.
Vastaavalla laskennalla Posiolla on ympäri vuoden 500 mökkiläistä, mikä on lähes 15 prosenttia kunnan väkimäärästä. Posiolla vapaa-ajan asumisen merkitys on suhteellisesti suurin Koillismaalla. Taivalkosken lukemat ovat noin puolet Posion vastaavista.
Kuusamossa on osapuilleen 6 500 vapaa-ajan asuntoa, Posiolla 2 500 ja Taivalkoskella 1 200.
Ministeriön tilastojen mukaan kaksi kolmasosaa mökin omistajista on yli 60-vuotiaita. Tämä selittää mökkien käyttöastetta, sillä monelle eläkeläiselle vapaa-ajanasunto on toinen koti, jossa vietetään aikaa useita kuukausia vuodessa. Moni yhdistää kaupunki- ja vapaa-ajan asumisen parhaat puolet.
Kun mökillä vietetään paljon aikaa, tulee mökkikunnasta toinen kotipaikka, jonka asioista ollaan kiinnostuneita. Tämä on näkynyt muun muassa Kuusamon kaivoskiistassa, jossa mökkiläiset ovat käyttäneet näkyvästi ääntään.
Kuusamoon on perustettu mökkiläistoimikunta, jonka kautta mökkiläiset saavat ääntään kuuluville.
Ikärakenteesta johtuen mökkien omistajuudessa tulee lähivuosien ja vuosikymmenten aikana tapahtumaan iso murros, kun suurten ikäluokkien omistamat mökit siirtyvät seuraavalle polvelle. Mökkipaikkakuntien haasteena on saada nuori polvi kiinnostumaan mökin omistamisesta.
Tämän ei pitäisi olla ylivoimaista, sillä maaseutukatsauksen mukaan suomalaiset näkevät maaseudun tulevaisuuden valoisana. Suomalaiset näkevät maaseudun dynaamisena alueena, jossa on mahdollisuus kehittää uudenlaisia palveluja ja elinkeinoja. Suuntaus on Koillismaalle, vahvalle mökkialueelle, myönteinen.