Pääkirjoitus
Virallinen Suomi nukahtaa juhannukselta. Alkavat keskikesän viikot, jolloin päätöksentekokoneisto on telakalla, virastot kesäajassa ja ihmiset lomalla.
Koillismaalla kesä on kukoistuksen aikaa. Kylät täyttyvät mökkiläisistä, ja ohikiitävän hetken ajan voi kuvitella, millainen ihmisvilinä kävi maaseudulla muutamia vuosikymmeniä sitten. Talot ovat edelleen olemassa, mutta monet niistä ovat perikuntien tai jonkun kaupungissa asustavan jälkeläisen hallussa.
Talo herää eloon asukkaidensa saapuessa. Pihamaalla ilmestyvät elämisen jäljet. Ruoho niitetään ja polut ilmestyvät maan pintaan.
Kuusamossa on vapaa-ajanasuntoja, mökkejä, lähes yhtä paljon kuin vakituisia asuntoja. Vakituisten asuntojen määrä on noin 7 300 ja mökkien 6 600. Laskennallisesti Kuusamossa asuu useita tuhansia henkiä enemmän kuin mitä kaupungissa on virallisesti kirjoilla.
Kuusamossa ei olisi tätä määrää kauppoja, eikä tällaisia palveluja, jos kaupunki olisi tavallinen 16 000 asukkaan pikkukaupunki.
Kun väkimäärä on Kuusamossa pikkuhiljaa huvennut, on näistä niin sanotuista kakkosasukkaista tullut yhä tärkeämpiä. Sama koskee myös Posiota, jossa mökkiläisten määrä on myös merkittävä, ja jossain määrin myös Taivalkoskea.
Kesäisin mökkiläiset täyttävät kesäjuhlat ja -tapahtumat. Lomakausi on suhteellisen lyhyt, mutta yhä useampi asukas viipyy lomapaikkakunnallaan yhä pidempään. Ja mitä pitempiä aikoja ihminen asuu, sitä kiinnostuneemmaksi hän tulee ympäröivästä yhteiskunnasta.
Kuusamossa on perustettu mökkiläistoimikunta, jonka tarkoituksena on saada mökkiläisten ääni kuulumaan. Ajatus on hyvä alku sille, että mökkiläiset otetaan yhä tiiviimmin mukaan paikkakunnan elämään.
Kuusamon päättäjät miettivät parhaillaan, millainen kaupunki on vuonna 2021. Kakkosasujat ovat voimavara, joka pitää ottaa käyttöön.