Kuusamon kulttuuritoimenjohtajan tehtävistä eläkkeelle jäänyt Pekka Pirhonen totesi lehden haastattelussa (KS 15.6), että vielä 15 vuotta sitten Kuusamotalon taustalla leijui paikallinen kulttuurivääntö. Moni oli tuolloin vannonut, että ettei koskaan tule taloa tarvitsemaan.
Mutta toisin on kuitenkin käynyt. Moni sellainenkin, joka vastusti talon rakentamista eikä aikonut siellä koskaan käydä, on muuttanut mieltään. Talo on tullut tutuksi.
Kuusamotalon rakentamisesta käytiin aikoinaan kova keskustelu ja taistelu. Kuusamon kunnanjohtajana oli tuolloin Erkki Juntunen, joka ajoi talon rakentamista. Ilman hänen voimakasta panostaan kulttuuritalon puolesta sitä olisi tuskin koskaan rakennettu.
Valtuustossa käytiin sitten viimeinen kova taistelu. Valtuusto nimittäin viime kädessä päätti, myönnetäänkö talon rakentamiseen rahaa. Kyse oli nimittäin isoista rahoista, useista miljoonista markoista. Äänestys oli äärimmäisen tiukka. Puolueiden rivit hajosivat ja rahoitukselle myönteinen päätös oli äärimmäisen tiukka.
Kulttuuritalon paikkakaan ei ollut alusta asti selvä. Toisen vaihtoehdon mukaan talo olisi rakennettu lähelle Hotkua Torankijärven rantaan. Nykyinen paikka lähellä kaupungintaloa kuitenkin voitti.
Kun tänä päivänä ajattelee Kuusamotaloa ja sen tarvetta, on täysin selvää, että talon rakentaminen oli erittäin tärkeä päätös. Talon rakentaminen oli silloiselta kunnalta mittava investointi vaikka hankkeeseen tulikin avustusta. On hyvin mahdollista, että esimerkiksi tämän päivän taloustilanteessa vastaavanlaisen kulttuuritalon rakentaminen olisi vaikeaa, jopa mahdotonta.
Täytyy antaa tunnustusta niille henkilöille, jotka aikoinaan olivat Kuusamotalon rakentamisen kannalla.
Kuusamolaiset ovat ottaneet Kuusamotalon omakseen. Talossa on monenlaista virkeää toimintaa ja se palvelee useita erilaisia käyttäjäryhmiä.
On vaikeaa enää löytää ihmisiä, jotka katsovat, että kulttuuritalon rakentaminen oli väärin ja rahat olisi voitu käyttää parempaankin.