Moni ostaa mie­luum­min käy­te­tyn luk­sus­au­ton ul­ko­mail­ta kuin kin­ne­rin ko­ti­maas­ta

Käytettyä luksusta suuresta maailmasta. Kuluttaja valitsee ennemmin vähän käytetyn luksusauton kuin samanhintaisen mutta monta numeroa pienemmän ja ympäristöystävällisen pikkuauton.
Käytettyä luksusta suuresta maailmasta. Kuluttaja valitsee ennemmin vähän käytetyn luksusauton kuin samanhintaisen mutta monta numeroa pienemmän ja ympäristöystävällisen pikkuauton.
Kuva: Teematuotanto

Suomeen tuodaan tänä vuonna jopa 60 000 käytettyä autoa. Autotuojat ja -teollisuus ry yrittää taistella vastaan valjastamalla ympäristön kotimaisten autokauppiaiden myyntiargumentiksi. Uusien autojen kauppiaiden katteita syövästä toiminnasta kimpaantunut yhdistys kertoo olevansa ympäristöstä hyvin huolissaan ja sanoo pelkäävänsä, että käytettyjen autojen tuonnista olisi muodostunut autoveron ympäristöohjauksen kiertoreitti. Vuonna 2018 sekä yksityisten että autoliikkeiden harrastama käytettyjen maahantuonti toi teillemme 45 000 autoveron alaista käytettyä autoa. Määrä oli suurempi kuin koskaan aiemmin. Autot olivat keski-iältään yli 8-vuotiaita. Lähes 60 prosenttia tuoduista autoista oli dieselkäyttöisiä ja suosituin kokoluokka oli edustusauto tai katumaasturi. Hyvin huonosti Suomen ilmastopolitiikkaan istuvia ajoneuvoja, siis. Käytettynä tuotujen bensiini- ja dieselautojen hiilidioksidipäästöt olivatkin noin 40 prosenttia uutena hankittuja suuremmat. Samalla Suomi menetti arvonlisäverotuloa noin 100 miljoonaa euroa.

Trendiennusteen perusteella tänä vuonna käytettyjen autojen tuonti kohoaa lähes 60 000 yksilöön. Samalla Ruotsin käytettyjen autojen vientiluvut jatkavat jyrkkää kasvuaan.

– Samaan aikaan kun puoluejohtajilta tentataan kantaa polttomoottorikieltoihin tai vuoden 2030 sähköautojen määrää koskeviin tavoitteisiin, kaasuttaa Suomi ilmastomoponsa kohti rotkoa, muotoilee Autotuojat ja teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.

Kallion mukaan Suomi on jäänyt Euroopan sisäisessä hiilivuodossa vastaanottavaksi maaksi yhdessä Itä-Euroopan maiden kanssa. Sen sijaan autoverottoman Ruotsin vienti kasvoi viime vuonna 105 000 käytettyyn autoon. Samalla Ruotsiin tuotiin vain alle 10 000 käytettyä autoa. Vastaavasti Suomesta vietiin vain pari tuhatta autoa.

– Osa viranomaisistamme tuntuu edelleen ajattelevan, että käytettyjen autojen maahantuonti on leppoisaa kansanhuvia, joka lisää valtion autoverotuottoja, eikä juuri syö kotimaista uusien autojen kysyntää. Tilastot kertovat päinvastaisesta, Kallio sanoo.

Käytettynä maahantuotujen autojen keskimääräinen verotusarvo on kivunnut jo 23 000 euroon eli moninkertaiseksi kotimaassa myydyn keskimääräisen käytetyn auton hintaan nähden. Myös käytettynä tuotujen autojen keskimääräinen autoveron taso on noussut lähelle uuden auton autoveroa eli noin 5 000 euroon. Tämä kielii siitä, että pienemmän ja uudemman kotimaasta hankitun auton sijaan ulkomailta hankitaan suurempi ja vanhempi auto, koska suuripäästöistä vanhaa autoa kohdellaan uutta helläkätisemmin verotuksessa.

– Kuluttaja tai kysyntään vastaavat autokauppiaat eivät ole syyllisiä syntyneeseen tilanteeseen. Mikäli verokohtelu ohjaa hankkimaan auton käytettynä ulkomailta, on kansalaisella oikeus tämän mukaan toimia, Kallio pohtii.

Olisiko ratkaisu autoverossa?

Ainoa tapa hillitä vanhojen ja suuripäästöisten autojen maahantuontia on laskea uusien autojen autoveroa kaikissa päästöluokissa. Uusi, suuri auto on aina pienipäästöisempi kuin vanhempi, vastaava malli. Kansalaiset ovat jo osoittaneet, että osa tarvitsee suuremman auton, ja äänestävät nyt jaloillaan hakemalla ne käytettynä ulkomailta.

– Onko mieltä kannustaa kansalaisia kantamaan rahansa ulkomaille? Vaikka veromenetykset eivät päättäjiämme liikuttaisi, miten on kotimaisen autoalan työpaikkojen laita, Kallio kysyy.

– Vain siten, että kotimaasta hankittu auto on käytettynä ulkomailta haettua houkuttelevampi hinnaltaan, voidaan autokannan vanheneminen pysäyttää. Sisämarkkinasäännösten vuoksi muuta ratkaisua ei ole, Kallio summaa.