Yhteiskuntatieteiden tohtori ja e2Ajatuspajan johtaja Karina Jutila käsitteli varsin monelta kantilta moraalipaniikki-ilmiötä (Kaleva 13.3.2018/Näkemys). Päättäjien parhaaksi kaveriksi hän määrittelee moraalipaniikin silloin, kun sen vaikutus pääsee voimaan harkinnan käytössä ennen valintojen tekoa.
Moraalipaniikki näyttää päättäjien toiminnassa politisoitumisen merkkejä silloin kun päättäjät ilmoittavat jonkin suunnitelman tai muutoksen olevan haitaksi ihmisille tai yhteiskunnalle. Tällöin nautiskellaan ihmisten peloilla ja epävarmuudella. Professori Juho Saari kuvaa moraalipaniikkeja suurelta osaltaan perusteluja vailla oleviksi moraalisiksi paatoksiksi tiettyjä tahoja kohtaan. Hyvän kaveruuden merkit moraalipaniikki voi saada silloin, kun sen aikaan saamat kuohunnat kehittävät ja muuttavat hedelmättömiä toimintamalleja tai -tapoja parempaan suuntaan saaden henkilössä aikaan kriittisen ja puhdistavan peiliin katsomisen sekä hölmön käytöksen lopettamisen. Sote-maku-uudistukseen liittyvät monimuotoiset käänteet ja tavoitteet sekä uuden kuntalain myötä kuntiin laaditut innovatiivisetkin kuntastrategiat tarjoavat päättäjille ja kansalaisille hyvän alustan ottaa moraalipaniikki kelvolliseksi kaveriksi.
Moraalipaniikin tunnusmerkkejä löytyy tavallisten kaikenikäisten ihmisten jokapäiväisen elämän kehikosta esimerkiksi kateuden, kiusanteon, huonon itsetunnon, pätemisentarpeen tyydyttämättömyyden tai alemmuudentunteen synnyttämänä. Oman elämän mallikkaassa sujumisessa ilmenevät vaikeudet saattavat purkaantua ikävänä moraalipaniikkina. Asioiden tai ihmisten mustamaalaaminen ja vähättely on helppo pukea pettävän hyväntahtoiseen liturgiaan, joka lähentelee kiusallista moraalipaniikkikaveruutta.
