Pääkirjoitus
Yli 700 koillismaalaista kärsii muistiin liittyvistä häiriöistä. Väkilukuun suhteutettuna heistä lähes 500 asuu Kuusamossa ja loput Taivalkoskella ja Posiolla.
Muistiongelmat ja -sairaudet kertovat yhteiskunnan muutoksesta. Elintason nousu on pidentänyt elinikää, mutta tuonut tilalle toisenlaisia vaivoja. Kun elinikä oli nykyistä alhaisempi, muistisairaus ehti vaivata harvoja ihmisiä.
Muistisairaudet koskettavat yhä useampia perheitä. Kuusamon 140 omaishoitoperheessä liki puolessa hoidetaan muistisairasta (KS 11.3.).
Kansainvälisessä tutkimuksessa muistisairaiden määrän arvioidaan kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Suomessa tilanne on sama, sillä ikääntyneiden määrä kasvaa voimakkaasti. Vuonna 2040 yli 85-vuotiaita on kaksi kertaa enemmän kuin nykyään, ja mitä enemmän ikääntyneitä, sitä enemmän muistisairaita.
Muistisairauksien hoito on tulevaisuudessa yksi terveydenhuollon suurimmista haasteista myös Koillismaalla. Ikääntyneiden osuus kasvaa alueella maan keskiarvoa nopeammin, mikä näkyy muistisairaiden määrän kasvuna.
Muistiliitto huomauttaa, että muistisairauksia voi ennalta ehkäistä yhtä lailla kuin esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja. Tärkeintä on pitää aivot töissä, treenata niitä.
Muistisairauksien ennaltaehkäisy vaatii sekä yhteiskunnan panostusta että kansalaisten omaa aktiivisuutta. Kuusamossa palkattiin puolitoista vuotta sitten muistikoordinaattori, jonka tehtävänä on tukea muistisairaita ja heidän omaisiaan. Kuusamossa on myös geriatri, erikoislääkäri, joka on erikoistunut hoitamaan iäkkäiden ongelmia.
Koillismaan Seudun Muisti ry:n merkitystä muistisairaiden ja heidän omaistensa tukena ei voi liiaksi korostaa. Vertaistuki kannattelee monen ihmisen elämää ja täydentää korvaamattomalla tavalla yhteiskunnan apua. Kyse on välittämisestä ja yhteisvastuusta, joita entistä enemmän on syytä viljellä kaikilla elämänalueilla.