Koillismaan kylillä asuvat muistisairaat ja heidän omaisensa halutaan aktiivisiksi toimijoiksi osaksi kyläyhteisöään. Ensi vuonna käynnistyvä Koillismaan Seudun Muistiyhdistyksen hanke tuo muistisairaat läheisineen yhteen kolmannen sektorin toimijoiden ja kyläläisten kanssa.
– Muistiyhdistys on 5-vuotisen toimintansa aikana kuullut jäsentensä tarpeita jäsentilaisuuksissa. Muistisairaiden ja läheisten kokemuksen mukaan sairastunut ja läheinen usein lakkaa olemasta yhteisönsä täysivaltainen jäsen ja jopa katoaa yhteisöstään, vaikka on aikaisemmin voinut olla hyvinkin toimelias esimerkiksi oman kylänsä toiminnassa, kertoo muistiyhdistyksen varapuheenjohtaja Kerttu Lohilahti.
Muistisairaus vaikuttaa ihmisen kykyyn ilmaista itseään, mutta halu olla osa yhteisöään, saada läheisyyttä ja kontakteja muihin ihmisiin säilyy siitä huolimatta.
Pitkät etäisyydet tuovat omat haasteensa hakeutua mukaan toimintoihin ja harrastuksiin. Koillismaa on haja-asutusaluetta, jossa ihmiset haluavat elää omalla kylällään tutussa ympäristössä niin kauan kuin mahdollista. Muistisairauteen sairastuneistakin suuri osa elää ja asuu kylillä kaukana kuntakeskusten palveluista.
Muistiyhdistyksen käynnistämässä hankkeessa toimintaa tullaan järjestämään kylillä ja taajamassa Kuusamossa, Taivalkoskella ja Posiolla.
Sen käynnistäminen varmistui, kun Raha-automaattiyhdistys myönsi reilu viikko sitten 300 000:n euron avustuksen kolmivuotiselle hankkeelle.
– Tämä oli meille erittäin iloinen uutinen. Toista vuotta ollaan tehty töitä rahoituksen eteen ja käyty aina eduskuntaa myöten, kertoo Koillismaan Seudun Muistiyhdistyksen puheenjohtaja Reijo Ronkainen.
Työnimi toiminnalle on vielä työn alla. RAY:n päätösehdotuksessa hanke kulkee nimellä Muistisairaan ja läheisten toimijuuden vahvistaminen, syrjäytymisen ja yksinäisyyden vähentäminen vapaaehtoistoiminnalla.
– Projekti on tärkeä, koska muistisairaat ja läheiset syrjäytyvät kylillä helposti palveluista ja myös kolmannen sektorin toiminnasta. Diagnoosin jälkeen ei entiseen tapaan enää lähdetäkään mukaan metsästysseuran tai marttojen toimintaan, vaikka mikään sitä ei estäisi, Ronkainen kertoo.
Työhön rekrytoidaan yksi kokopäiväinen työntekijä. Muita asiantuntijapalveluita hankitaan ostopalveluna.
– Tarvitsemme toiminnalle myös toimitilan, jota aletaan kartoittaa vuoden alkupuolella.
Tarkoituksena on kehittää Koillismaan kylille toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä, joissa järjestöjen ja kyläyhteisöjen vapaehtoiset tukevat muistisairaiden ja heidän läheistensä elämänlaatua.
Yhteistyössä muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa koulutetaan vapaaehtoisia, jotka hyödyntävät taiteen, kulttuurin ja luonnon mahdollisuuksia hyvinvoinnin lisääjinä.
– Koillismaalainen on aina elänyt osana luontoa. Luonto ja kulttuuri ovat tärkeitä voimanlähteitä ja vapaaehtoisten kautta muistisairas ja läheinen voivat edelleen saada omakohtaisen kosketuksen luontoon, säilyttää luontosuhteensa sekä nauttia ja voimaantua taide- ja kulttuurikokemuksista, Lohilahti sanoo.
Taide, kulttuuri ja luonto on otettu tässä projektissa tärkeimmäksi näkökulmaksi tukea muistisairaiden ja läheisten elämänlaatua ja kotona asumista.
Toiminta lähtee liikkeelle aluksi muutamalla aktiivisella kyläalueella, mutta myöhemmin toimintamalleja voidaan rantauttaa muillekin kylille.
Kuusamossa kyläyhteisöiksi on valittu Penttilänvaaran kylä sekä Vuotungin ja Määttälänvaaran kylät. Taivalkoskella sopivaksi kohteeksi on mietitty Jokijärven kylää ja Posiolla Lohirantaa.
– Penttilänvaaralla toiminta painottuu senioritanssitoimintaan, jota kehitetään muistisairaille ja muille erityisryhmille sopivaksi. Vuotungissa toiminta voisi liittyä kylän historiaan esimerkiksi kyläkävelyjä ja yhteisiä muistelutilaisuuksia järjestämällä. Jokijärvi puolestaan on vahva kulttuurikylä ja siellä on kesäteatteritoimintaa. Posiolla toiminta voisi liittyä kotiseutumuseon ja näyttämöharrastuksen hyödyntämiseen.
Tavoitteena on luoda pysyviä toimintamuotoja, ei kertaluonteisia tapahtumia.
Projektin toisena tärkeänä tehtävänä on vaikuttaa kyläyhteisössä asuvien asenteisiin muistisairaita ja heidän läheisiä kohtaan.
– Tiedon lisääminen on erittäin tärkeä. Vuorovaikutuksella, kohtaamisella ja tiedon lisäämisellä ennakkoluuloja ja pelkoja pystytään hälventämään. Hankkeen kautta järjestettävä toiminta ja tapahtumat ovat kaikille avoimia ja niiden tarkoituksena on yhdistää paitsi muistisairaita, niin kaikkia kylän asukkaita.