Pääkirjoitus
Koululaiset aloittivat hyvin ansaitun kesälomansa pitkän kouluvuoden jälkeen. Lapsille hengähdystauko on vähintään yhtä tarpeellinen kuin aikuisellekin
Monessa perheessä lasten kesäloma ei ole pelkästään riemun aihe. Nuorimpien koululaisten päiväohjelmassa riittää miettimistä, kun harvoilla vanhemmilla riittää lomaa koko koululaisten loman ajaksi.
Useimmat äidit ja isät joutuvat tekemään kompromisseja. Jos vanhemmat pitävät lomansa päällekkäin, on koko perheellä yhteinen loma. Jos vanhemmat pitävät lomansa peräkkäin, on lapsilla pitkä loma, mutta perheellä ei ole yhteistä lomaa.
Perheissä on jouduttu neuvottelemaan ja tekemään kompromisseja. Eikä työntekijä välttämättä saa päättää lomansa ajankohtaa, kun parhaita lomakuukausia kierrätetään työpaikkojen sisällä.
Helpointa on perheillä, jotka saavat väliaikaista hoitoapua lähipiiristään. Viikko tai kaksi mummolassa on lapselle kesän piristys. Mummit ja kummit ovat arvossaan.
Kaikilla ei ole mummoja, pappoja tai muita lähisukulaisia, joita voisi pyytää lapsenvahdeiksi. Jotkut turvautuvat maksettuun hoitoapuun. Monelle nuorelle lasten kaitseminen tarjoaa ensimmäisen kodin ulkopuolisen työpaikan.
Seurakuntien ja kuntien harrastekerhot alkavat taas pyöriä. Ne ovat tärkeä henkireikä, vaikka lastenhoitoa ei voi yksin niiden varaan järjestää.
Joskus harvoin hoitohenkilökunta törmää tilanteeseen, jossa lapsi tuodaan hoitoon, vaikka vanhemmat itse ovat lomalla. Tätä ei voi pitää hyväksyttävänä ilman erittäin perusteltua syytä. Lapsi tarvitsee omaa perhettään ja lomaa siinä missä aikuisetkin.
Heikoimmassa asemassa ovat pätkätyöläisten, opiskelijoiden ja yksinhuoltajien lapset, joiden vanhemmilla on usein taloudellisesti tiukkaa ja niukimmin lomaa.
Valtaosa vanhemmista tekee kaikkensa lastensa loman eteen, ja ovat kiitollisia kaikesta avusta minkä saavat lähipiiriltään ja yhteiskunnalta.