Pääkirjoitus
Tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa vuokra-asuntomarkkinoilla Kuusamossa. Yksiöihin ja pieniin kaksioihin jonotetaan, kun taas suurempia asuntoja on tyhjillään. (KS 11.1.).
Vuonna 1985 pieniä asuntokuntia oli Koillismaalla 35 prosenttia kaikista asunnoista. Vuonna 2010 vastaava luku oli 70 prosenttia. Pienellä asuntokunnalla tarkoitetaan yhden tai kahden hengen talouksia.
Pienasuntokuntien määrän kasvu on valtakunnallinen ilmiö. Helsingissä neljä viidestä asuntokunnasta on yhden tai kahden hengen talouksia. Pienasuntokuntien määrä kasvaa muuttotappiosta kärsivällä maaseudulla ja suurissa kaupungeissa. Perheet asettuvat asumaan suurten kaupunkien kehyskuntiin.
Kuusamossa ja Koillismaalla kehityksen voi arvioida jatkuvan asuntomarkkinoilla lähivuodet samanlaisena. Ikääntyneet pariskunnat tai yksin asuvat muuttavat asumaan taajamiin palvelujen äärelle joko vuokra-asuntoon tai omaan asuntoon.
Kun kuusikymppisten suuri ikäluokka vanhenee, muuttavat he kiihtyvällä vauhdilla pois omakotitaloistaan. Pienten asuntojen tarve kasvaa samalla, kun markkinoille tulee runsaasti vanhoja omakotitaloja. Kaikille taloille ei ole kysyntää, jos muuttotappio jatkuu.
Kyseessä on merkittävä yhteiskunnallinen haaste.
Yli 65-vuotiaita on suomalaisista noin neljännes vuonna 2030. Koillismaalla osuus tulee olemaan vielä suurempi.
Asunnot ja asuinympäristöt tulee suunnitella niin, että ihmiset pystyvät asumaan omillaan mahdollisimman pitkään. Asiaan tutkineen ympäristöministeriön työryhmän mukaan tehokkain tapa parantaa ikääntyneiden asumisoloja on korjata asuntoja ja asuinrakennuksia esteettömiksi. Hissitön kerrostalo on hyödytön.
Tutkimuksen tulos ei sinänsä yllätä ketään, ja se on otettava kaiken asuntosuunnittelun lähtökohdaksi myös Koillismaalla. Toinen lähtökohta on asuntojen energiatehokkuus. Osa vanhasta, huonokuntoisesta ja huonosti suunnitellusta rakennuskannasta tulee purettavaksi lähivuosikymmenten aikana.