Alavatsassa tuntui spinningissä omituista painetta. SM-tasolla hirvenhiihdossa ja -juoksussa kilpaillut Pirkko Paasovaara tiesi, että kropassa on jotain vialla.
Siitä kaikki lähti liikenteeseen, kertoo Pirkko Paasovaara viisi vuotta sitten kokemistaan tuntemuksista. Alkoi kipujen, lääkkeiden, avioeron ja leikkausten sävyttämät vuodet ja rautainen kunto romahti.
Paasovaara otti uuden asenteen ja muutti elämäntapansa asiantuntijan avustuksella.
Nyt Paasovaara on taas kerran toipilas, mutta silti elämänsä kunnossa. Selässä on ruuveja ja titaanilevy, juoksulupaa ei ehkä tule, eikä nainen taivu tangotaivutuksessa niin kuin ennen, mutta olo on mahtava.
– Mun kroppa on hyvä.
Pirkko Paasovaara meni lääkäriin melkein suoraan salilta.
– Kohdusta löytyi tennispallon kokoinen kasvain. Ennen leikkuulle pääsyä sain syötäväksi lääkkeitä, mutta kaikki ei mennyt hyvin.
Pirkko pyörtyi kotona. OYS:ssa hemoglobiiniarvoksi mitattiin 52. Veri oli melkein vettä. Pikaleikkaus tehtiin vuodon tyrehdyttämiseksi ja naiseen tankattiin verta. Oli helmikuu 2010.
– Maaliskuussa on SM-ladulla. Leikkaavan lääkärin kanssa oli lyöty veikkaa sijoittuisinko 20:n joukkoon. Minä sen konjakkipullon sain.
Kaatumisessa murtunut kylkiluu oli tuettu niin, että Pirkko pystyi ampumaan. Huhtikuussa Pirkko Paasovaara oli taas ”puukon alla”. Koteloitunut kasvain oli hyvänlaatuinen.
Seuraavaksi leikattiin maataloustöissä repeytynyt olkapää, ja Pirkko sai eläkepäätöksen. Avioero astui voiman 2011. Vuoteen 2013 mennessä olkapäitä oli leikattu yhteensä kolme kertaa. Hermosäryt kaularangassa ja selässä olivat jatkuvia.
– Jouduin syömään kauheasti voimakkaita kipulääkkeitä ja siinähän ihminen turpoaa.
Siinä mentiin pullamössösysteemiin, Pirkko Paasovaara sanoo nyt.
– En jaksanut lähteä edes kävelylenkille. Paino nousi 61 kilosta 89:ään kiloon. Oli puhalluttavaa, älyttömän raskasta, vaatteet eivät sopineet päälle, ja saakeli soikoon, joku autonpesukin tuntui ylivoimaisen työläältä hommalta.
Sitten tuttava sanoi pihalla jotain törkeää, mutta ratkaisevaa.
– ”Olet sinä kyllä melkoinen läski.” Ne sanat jäivät kaikumaan mieleen. Seisoin pelin edessä ja sisuunnuin.
Paasovaara päätti pudottaa painoa ja uskoi urheilutaustaansa luottaen, että osaa homman yksin.
– Paino putosikin jonkin verran, mutta sitten homma jumahti. Mun oli pakko myöntää, että en pysty tähän yksin.
Paasovaara löysi kunto-ohjaaja ja fysioterapeutti Minna Ruikan.
– Minna teki minulle selväksi tiettyjä asioita.
Tavan syödä piti muuttua.
– Ajattelin, että jos syön 2-3 tunnin välein alan kyllä lihoa. Minna totesi, että älä unta nää. Syön tavallista ruokaa, kittaan kahvia ja nautiskelen jäätelön, kun sellaisen haluan.
Kuntoilu aloitettiin nollasta.
– Aloitettiin pelkillä puukepeillä ja siitä vähitellen siirryttiin painoihin.
Ohjaaja oli useat kerrat mukana salilla kertomassa miten liikkeet tulisi tehdä, jotta ne vaikuttaisivat ja Pirkon selkä- ja kaularanka kestäisivät. Kuntosaliohjelmat muuttuivat sitä mukaa, kun kunto koheni.
– Asuin punttisalilla, mutta siihen minulla eläkeläisenä olikin aikaa.
Aloin muuttua ja moni ei ollut uskoa minua samaksi naiseksi, sanoo Pirkko Paasovaara.
– Minun piti päästä kuntoon siksi, että voisin mennä leikkaukseen. Selkä päätettiin leikata ennen kaularankaa, koska haluan pystyä kävelemään.
Selästä jäykistettiin vaurioituneet nikamat kolme kuukautta sitten. Liikuntakielto on päällä juhannukseen asti.
– Leikkaus meni hyvin, mutta kaikenlaista muuta helvettiä siitä seurasi.
Leikkausta seurasi aivokalvon tulehdus, epäsopivista antibiooteista ohut- ja paksusuolen tulehdus. Toipuminen kesti pitkään.
– Kotisairaala on aivan mahtava palvelu ja siellä tehdään aivan loistavaa työtä. Vierotin itseni esimerkiksi oopiumia sisältävistä kipulääkkeistä kotisairaalan opastuksella.
Ilman ammattilaisen ohjausta, tosiystävien kannustusta ja Seppo Heiskasen tukea Pirkko ei olisi selkäleikkauksesta toipuva terve nainen.
– Vaikka minun pitikin tehdä tämä itse ja itseni takia, läheiset ihmiset motivoivat eniten. He eivät lähde säälimään pätkääkään. Mun pitää huolehtia itse itsestäni.
Seppo Heiskanen on Pirkon miesystävä ja samalla tavalla urheilu- ja tanssihullu kuin Pirkko, mutta valmentaja tai edes huoltojoukko hän ei ole. Pirkko antautuu huolehdittavaksi vain tanssilattialla.
– Seppo osaa viedä, pitää kiinni oikein ja katsoa meille hyvät väylät tanssilattialta. Hän huolehtii, että en tule tönityksi.
Kaularangan pullistuman operointi on edessä ensi vuoden puolella. Sitä ennen Pirkko Paasovaara kuntoilee, tanssii ja nauttii 53-vuotiaan naisen elämästä. ”Puukon alle” asettuu elämänsä kunnossa oleva nainen.
– Tykkään tietyllä tavalla omasta kropasta. Haluaisin pudottaa vielä painoa, mutta uskon ammattilaista. En olisi enää näyttävän näköinen.
KS Fakta