Peräti kuusi oppilasta sai Oulankasalin lavalla ensikosketuksen konserttiesiintymiseen. Ja millä tavalla! Ossi Rimpiläisen trumpetti soi Beethovenin Oodissa ilolle kuin vanhalta tekijältä yhdessä Aappo Sippolan (trumpetti kanssa ja Anni Pitkänen sai pianon soimaan todella hyvällä ja määrätietoisella soinnilla alusta loppuun saakka. Lotta Alasaarelan (piano) esitys oli viimeistä piirtoa myöten sisäistynyttä ja melodian käsittely sekä tulkinta kaikin puolin kaunista ja puhuttelevaa. Beeftinkin Anneke´s Song soi kauttaaltaan inspiroituneesti. Josefiina Määtän ja Essi Lehtoahon ensikosketukset pianon soittoon sujuivat luontevasti samoin kuin Veikko Oikaraisen (kitara) Muron Koraalin esitys yhdessä opettajan (Ilkka Turta) kanssa.
Omaa luokkaansa olivat myös pienten viulistien esitykset. Maisa Runnakko sai Szilvayn ”Joutsenen lennon” harkittuun menoon ja Marina Määtän (saman säveltäjän) Hyttysen ja Sammakon taistelussa oli upeasti jäsenneltyä strategiaa ja soittoteknisiä hienouksia vailla vertaa. Ea Kallungin ja Petriina Määtän Intiaaniviikarit-viuluduetto oli sekä kamarimusiikillisesti että teknisesti mestarillisesti hahmoteltu kokonaisuus, jossa tyttöjen viulistinen valmius oli hämmästyttävän kypsää kuultavaa. Tempon ja melodian vaihdokset ja oivasti jäsennnelty kokonaisuus oli upeassa kuosissa. Hyvästä viulunsoitosta saatiin nauttia myös Sonja Rimpiläisen ja Eevi Jaakkosen soolojen myötä. Eevi Jaakkonen ja Vilma Luukkonen kunnostautuivat myös opiston jousikvarteton parissa. Hollantilaisen uuden musiikin säveltäjän Henk Badingsin jousikvartetin ensimmäinen osa oli monin paikoin upeaa kuultavaa. Anna Jaakkosen (sello) ote oli myös tässä Cornelis Kokin (alttoviulu) valmentamassa teoksessa hyvässä iskussa. Emma ja Essi Siikaluoman selloesitykset olivat myös nautittavaa ja täsmällistä kuultavaa niin sooloissa kuin duetossa, jossa Essi (piano) säesti mainiosti Emmaa (sello) Colledgen teoksen merkeissä.
Pianistien panos oli myös kauttaaltaan juhlavaa kuultavaa. Eino Pitkäsen James Bond-tunnari soi keskittyneesti ja Ia Kallungin Attwoodin sonatiini sujuvasti. Paju Turpeisen Pirates of Caribbean taittui vauhdilla ja illan nelikätiset Lumina & Malena Päivärinnan ”My Heart Will Go On” soi todella puhuttelevasti ja intensiivisesti. Reeta Pitkäsen Beeftinkin Butterflies oli puolestaan lumoavan kaunista kuultavaa. Piano soi hienolla ja täyteläisellä soinnilla ja melodiassa oli aitoa perhosten siipien havinaa. Siiri Karjalaisen Tiersenin ”I Saw my Daddy tonight” oli todella hallittua ja vaikuttavaa kuultavaa. Keskittynyt ja samalla herkkä ote teki tehtävänsä. Siirin pianonsoitto menee huikein askelin eteenpäin ja samalla pianon soinnin eri aspektit tulevat entistä selkeäämin esiin.
Venla Martiskainen (klarinetti) sai Williamsin Hedvigin teeman soimaan ilmaisuvoimaisen raikkaasti täydentäen puhaltimien hyvää panosta. Unohtaa ei sovi myöskään Anni Määtän persoonallista ja soljuvaa lauluääntä Järnefeltin Kehtolaulun parissa Anni Kaipasen (piano) säestyksellä.
Loppu olikin sitten huilistien näytöstä. Jenni Ronkaisen Piazzollassa oli tekemisen meininkiä ja teoksen rytmiset kuviot yhdessä melodian kanssa osuivat hyvin kohdilleen. Olli-Pekka Pulkkanen sai Moysen Sisiliennen melodian kauniiseen ja vaikuttavaan lentoon. Molempien soitto on mennyt tasaisen varmasti eteenpäin. Arttu Oikaraisen Mozartin D-duuri Rondossa oli paljon suurenmoisia väläyksiä aidosta mozartmaisesta tulkinnasta. Melodinen viehkeys ja pelkistetty kristallin kirkas ote on Mozartin tulkinnoissa suuri haaste ja tässä mielessä Arttu on astunut selvästi suuriin saappaisiin - hieno esitys. Ilmeikästä soittoa saatiin kuulla myös Milla Rontin Bozzan Soir dans les Montagnesin parissa. Millan huilistinen virtuositeetti oli paikoin huikeaa kuultavaa. Illan huipennus oli Susanna Törmäsen porilaisen nykysäveltäjän Jukka-Pekka Lehdon Airin tulkinta. Susannan huilunsointi oli lumoavan kaunis ja säveltäjän soinnin, rytmin ja erilaisten soittotyylien kirjot tulivat vaivattomasti esiin. Hieno sävellys ja loistava tulkinta!