Lintujen kevätmuutto on aikaistunut Koillismaalla noin kolme viikkoa. Asia käy ilmi Kuusamon Lintukerhon pitkän aikavälin tilastoista. Lintujen muuttoa on tilastoitu ja erilaisia reittejä laskettu 1960-1970–lukujen taitteesta lähtien.
Kuusamon Lintukerhon puheenjohtaja Jarmo Martiskainen sanoo, että erilaiset etelän lajit ovat yleistyneet.
– 40 vuoden takaiseen nähden linnut tulevat kolme viikkoa aiemmin. Esimerkiksi sellainen hyvin yleinen laji kuin sinitiainen alkoi yleistyä täällä vasta 80-luvulla, hän havainnollistaa.
Tämän kevään hyvä esimerkki on mustarastas, joka nähtiin rastaista ensimmäisenä Koillismaalla. Mustarastas on tyypillinen etelän laji, joka levittäytyy pohjoiseen. Myös naakka on yksi etelästä levinneistä tulokkaista. Naakan on nähty Kuusamon kaatopaikalla lentelevän risu suussaan, mikä viittaisi pesintään.
Omassa pihapiirissään Tolpanniemessä Jarmo ja Heidi Kokko-Martiskainen ovat huomanneet erään huolestuttavan ilmiön. Kun pariskunta paluumuutti Kuusamoon 1999, oli pihassa läpi talven riekkoja.
Pihahaavasta on kuva, jossa puussa istuu toistakymmentä talvista riekkoa. Jonain vuonna riekkokannassa tapahtui romahdus, eikä niitä enää ole pihassa näkynyt. Hankikeleillä kierrellessään Jarmo Martiskainen kuitenkin löysi kolme riekkoa, eli jonkin verran niitä vielä on.
Häviäjiä ovat muutkin pohjoiset lajit, kuten sinirinta, vesipääsky, suokukko ja mustaviklo.
Martiskaiset olivat tiistaina Vihtasalmen lintutornilla bongaamassa koko perheen voimin. Vihtasalmeen on talkoiltu uusi lava, josta myös perheen tytöt Venla ja Jenni ylsivät kiikaroimaan sulan reunalla kaakattavia joutsenia ja muita vesilintuja.
Vielä toistaiseksi lintukevät ei ole tuonut mukanaan mitään kovin ihmeellistä. Suurharvinaisuudet eli satunnaisharhailijatkin odottavat vielä tuloaan.
– Lajeja on normaali määrä. Yksilöitä puolestaan ei ole vielä paljoa. Vasta ensimmäisiä tiedustelijoita on tullut. Aikaisia havaintoja olivat esimerkiksi ampuhaukka (9.4.) ja sinisuohaukka (13.4.)
Kevät on lintuharrastajalle juhlavaa aikaa. Martiskaiset sanovat, että vuoden kohokohta. Keväällä monet linnut palailevat suurissa parvissa, kun taas syysmuutolle monet lajit häviävät enemmänkin vähin äänin. Aina uuden lajin näkeminen ensi kertaa kunakin vuonna sykähdyttää.
– Lintuja tulee päivä päivältä enemmän. Aika kiireistä tämä on. Melkeinpä joka päivä jossakin tulee käytyä.
Jarmo Martiskainen on nähnyt Kuusamossa 210 lintulajia. Kaikkiaan niitä on nähty 280.
Tiedätkö asiasta lisää? Lähetä havaintosi tai kuva sähköpostilla toimitus@koillissanomat.fi tai tästä .
Lintukeväässä paljon tapahtumia
Kuusamon Lintukerho järjestää lukuisia kaikille avoimia tapahtumia kevään aikana.
21.4 Foto-Fennican kiikari- ja kaukoputkiesittely Kelanrannassa kello 16–19.
1.5 Hanhiretki Vuotungin ja Riekin suuntaan
7.5 Tornien Taisto Vihtasalmen tornilla kello 5-13
14.5 Linnunpönttötapahtuma Oivangin nuoriso- ja luontokeskuksella kello 10–15
15.5 Sunnuntaitapahtuma Vihtasalmen tornilla kello 17–19
21.5 Lasten lintuviikon tapahtuma ja pönttöpaja Oulangan luontokeskuksella
22.5 Retki Oulangan kansallispuistoon
29.5 Retki Valtavaaralle
17. - 18.6 33. SM-lintumaraton. Kisakeskuksena toimii Oivangin lomakartano
Kuusamon ensihavainnot 2016
18.4 Kulorastas
18.4 Pajusirkku
17.4 Sääksi
17.4 Räkättirastas
13.4 Sinisuohaukka
13.4 Vihervarpunen
12.4 Metsähanhi
12.4 Piekana
12.4 Tuulihaukka
9.4 Mustalintu
9.4 Ampuhaukka
9.4 Kurki
9.4 Naurulokki
8.4 Muuttohaukka
8.4 Merilokki
7.4 Kalalokki
7.4 Västäräkki
5.4 Isokoskelo
3.4 Selkälokki
2.4 Järripeippo
1.4 Telkkä
1.4 Sepelkyyhky
1.4 Punarinta
30.3 Mustarastas
29.3 Kiuru
28.3 Naakka
27.3 Merimetso
27.3 Töyhtöhyyppä
24.3 Mustavaris
21.3 Hippiäinen
21.3 Pulmunen
17.3 Harmaalokki
Yhtäkkiä rannan korkeasta männynlatvasta alkoi kuulua voimakasta linnun ääntelyä. Puussa istui keskikokoinen jalohaukka, jonka selkään lennähti toinen. Se oli ensimmäinen kerta, kun näin petolintujen parittelevan.
Oli pakko lähteä pilkkiavannolta lähemmäksi katsomaan. Linnulla oli tumma selkäpuoli ja viiruinen mahapuoli. Parittelu toistui vielä kerran. Sitten linnut lennähtivät pois.
Myöhemmin kuuntelin netistä vielä muuttohaukan äänen, mikä toi varmuuden tunnistukseen.
Lisää hienoja hetkiä tuli viikonloppuna: muuttava piekana ja sulan reunalla pyrstöään keikutellut kevään ensimmäinen västäräkki.
Lintujen kevätmuutto kertoo aina kesän olevan taas pian täällä. Linnut kertovat paljon muutakin.
Esimerkiksi muuttohaukan kanta romahti 1960-luvulla ympäristömyrkkyjen käytön takia. Kuusamoon laji palasi pesimään vasta 2000-luvulla oltuaan kymmeniä vuosia poissa. Viimeisin uhanalaisuusarvio osoittaa maailman linnuston tilan edelleen heikkenevän. Moni Suomessa taantunut laji vähenee myös maailmanlaajuisesti.
Lintujen harrastaminen on digiaikana helpottunut ja monipuolistunut. Kun Kuusamossa havaitaan joku harvinainen laji, harrastajien WhatsApp-ryhmään piippaa ilmoitus. Viime vuonna Hännisessä nähtyä mustapääsirkkua tultiin katsomaan Helsinkiä myöten.
Laadukkaita kameroita on monella ja tuloksia esitellään auliisti sosiaalisessa mediassa. Facebookin Suomen Linnut -ryhmässä on yli kymmenen tuhatta jäsentä.
Lintuja voi harrastaa kukin tavallaan. Ei ole pakko olla himobongari tai tuntea kaikkia lajeja pelkän äänen perusteella. Voi vain katsella pihapiirin tai mökkilaiturin linnustoa ja nauttia siitä.