Junaradan kunnostaminen Kontiomäeltä Taivalkoskelle on todettu kannattavaksi. Samoin radan jatkaminen Mustavaaraankin, mikäli sen noin 0,5 miljoonan tonnin vuotuisten malmikuljetusten lisäksi löydetään vähintään yhtä paljon muuta rahdattavaa.
Kyseisen raideliikenteen vaikuttavuusarvioinnin takana seisoo Kainuun Edun lisäksi koillismaalaisia ja kainuulaisia tahoja. Konsulttina toimi EP-Logistics.
– Rata on olemassa ja ratapohjan omistaa valtio. Enää ei siis tarvita maanhankintaa, vaan raakaa työtä radan kunnostamiseksi. On periaatteessa mahdollista, että Taivalkosken rata saataisiin liikenteelle kymmenen vuoden sisällä, visioi Jukka Mikkonen, Taivalkosken kunnanjohtaja.
TIE-hankkeen projektipäällikkö Tauno Korpela Naturpoliksesta muistuttaa, ettei Mustavaara yksinään kirkasta junarataa näille palkisille. Rata kannattaisi hänen laskimellaan, jos vuositasolla kolkkaisi 1 - 1,5 miljoonaa kuljetustonnia.
– Junaradan saneeraus dieselveturien liikenteelle tekisi noin 80 miljoonaa euroa ja radan sähköistäminen noin 40 miljoonaa.
Taivalkosken junarata on yksi tärkeä pointti asiavyyhdessä, jossa selvitetään kokonaisvaltaisesti uusiutuvan energian käyttömahdollisuuksia Koillis-Suomen alueella. TIE-projekti eli Taivalkosken Innovatiiviset Energiaratkaisut -tavoitteena oli selvittää, miten metsäbiomassaa voidaan käyttää nousevan kaivosteollisuuden energiatarpeiden tyydyttämiseen. Erityinen teema oli selvittää puuhiilen soveltuvuus prosesseihin sekä sen kannattavuusnäkökohdat. Merkittävä painopiste oli puu- ja bioenergialogistiikan tarkastelussa. Selvityshanke onnistui toimenpiteissään ja saavutti tavoitteet.
– Selvitysten tulokset voidaan tiivistää näin: bioenergiaa voi käyttää kaivosteollisuudessa monin eri tavoin ja puusta tehty biohiili toimii pelkistimenä. Lisäksi eri prosessien nivominen yhteen teollisen ekologian periaatteilla parantaa kannattavuutta, kiteyttää Korpela.
Lue lisää tiistain Koillissanomista.