Tilastokeskuksen nettomuuttokäyrä näyttää (KS 23.11), mistä Koillismaan väestötappiossa on kyse. Nuoret muuttavat pois alueelta 19- ja 20-vuotiaina. Käyrä on hyvin samantapainen kaikissa alueen kunnissa.
Ilmiö on hyvin luonnollinen ja looginen. Koillismaan kunnissa on hyvin niukasti jatkokoulutusmahdollisuuksia lukion ja ammattikoulun jälkeen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut sijaitsevat suurissa kasvukeskuksissa.
Muuton ”sydänkäyrän” vaihtelun tasaamiseksi alueen koulutustarjonta on ensi arvoisessa asemassa. Suunnitelmat Kuusamon ympäristö- ja luontokuvausakatemian perustamiseksi näyttäytyvät muuttokäyrän rinnalla aivan uudessa valossa. Näitä avauksia tarvitaan. Nuorille on oltava jatko-opiskelumahdollisuuksia tarjolla.
Nuorten poismuutto ei ole huolestuttavaa. On aivan oikein, että fiksut ihmiset lähtevät katsomaan, mitä maailmalla on heille tarjolla. Muuttokuorma on parikymppisenä löyhimmillään: ei ole omaa perhettä ja koko maailma tuntuu olevan avoimena edessä. Niin kuin se onkin. Opiskelupaikkaa valittaessa eivät edes valtakunnan rajat ole nykynuorelle mikään pidäke, saati sitten kuntarajat.
Sen sijaan huolestuttavaa Koillismaan kannalta on tulomuuton vähäisyys suhteessa lähtijöiden määrään.
Työmarkkinoilta ovat vähentyneet etupäässä maa- ja metsätalouden työpaikat.
Maataloutta on riepoteltu muutosten kourissa vuosikymmenet. Ensimmäisenä loppuivat elinmahdollisuudet sotien jälkeen perustetuilla pientiloilla, joille rintamamiehiä perheineen asutettiin. Muuttopaine purkautui Ruotsiin 60-70-luvuilla.
Hieman tasaisemman ajanjakson jälkeen niitti maatiloja EU:n tulo, jonka myötä tilakoko ja tilojen tuottavuusvaatimukset ovat nousseet aivan uudelle tasolle. Maaseutukylät ovat hiljenneet sitä myöten, kun pienimmät maatilat ovat joutuneet lopettamaan.
Muuttoliike kasvukeskuksiin vilkastui sitä mukaan kun Suomi nousi 90-luvun lamasta, ja työmarkkinat toipuivat halvauksestaan. Kannattaa muistaa, että Koillismaan kunnista ainoastaan Kuusamo pystyi niukin naukin painamaan työttömyysasteen 20 prosentin alapuolelle 90-luvun kuluessa.
Ainoa keino kääntää muuttotase plussalle on luoda entistä enemmän uusia työpaikkoja. Silloin alueelle saadaan nuoria aikuisia, mikä tuo monta myönteistä seikkaa mukanaan.
Työpaikkojen määrä on lisääntynyt Kuusamossa, mutta ei tarpeeksi. Koillis-Suomeen ollaan luomassa uutta elinkeinostrategiaa. Paperinmakuisuudesta huolimatta kyseessä on suunnitelma, joka on elintärkeä alueelle. Elinkeinojen saralla tarvitaan uusia avauksia.