Kimppakämpistä tulee lähinnä mieleen euroa venyttävät opiskelijat. Tulevaisuudessa kimppakämppiä saattavat kansoittaa eläkeläiset.
Ilmarisen tekemän tutkimuksen mukaan joka kolmas vanhuuseläkkeelle siirtyvä on kiinnostunut yhteisöllisestä asumisesta. Maaseudulla yhteisöllinen asuminen kiinnosti joka viidettä. Yhteisöllisessä asumisessa kiinnostivat eniten turvallisuus ja arjen apu, kohtuullinen hinta, palvelut sekä seura.
Syyt ikääntyvien kiinnostukseen yhteisölliseen asumiseen ovat loogiset. Arkiaskareet muuttuvat sitä työläämmiksi, mitä enemmän ikää karttuu. Töiden jakaminen keventää taakkaa.
Eläkkeellä siirtyessä tulot tippuvat. Jos asumismenot pysyvät ennallaan, jää rahaa vähemmän muuhun tarpeelliseen. Palveluja kannattaa tilata kimpassa.
Opiskelijoille kimppakämppä on paitsi taloudellisesti järkevä, myös sosiaalisesti mainio ratkaisu. Hyvällä porukalla on mukava asua, jos asumisen säännöistä ollaan yksimielisiä. Ikääntyneillä lapset ovat lentäneet pesästä, ehkä puolisokin jo edesmennyt, joten muut sosiaaliset suhteet tulevat entistä tärkeämmiksi. Mikäpä mukavampaa kuin asua lähellä samanhenkisiä kavereita.
Ajatus ikääntyneiden kimppakämpistä voi tuntua vähän kaukaa haetulta, mutta tutkimuksen perusteella se silti on varsin usealle realistinen vaihtoehto. Ikääntyvien määrän kasvu tulee joka tapauksessa muuttamaan suomalaista yhteiskuntaa tavalla, jota kaikkine piirteineen on vaikea ennakoida.
Väestöennusteen mukaan runsas neljännes posiolaisista on 75 vuotta täyttäneitä vuonna 2030. Ikääntyneiden osuus lisääntyy vuosi vuodelta, mikä haastaa pohtimaan, minkälainen kunta on hyvä seniorikunta. Millainen asuminen palvelee tavoitetta, että mahdollisimman moni voi asua kotona mahdollisimman pitkään? Miten palvelut järjestetään taloudellisesti ja inhimillisesti kestävällä tavalla? Tästä soisi kuulevan keskustelua näin kuntavaalien alla.