Muut­to­lin­tu­ja odo­te­taan jo, mutta ei niiden tuomaa tu­liais­ta – lin­tu­inf­luens­sa uhkaa kanoja ja me­ri­kot­kia

Lintuinfluenssaepäilyt heräävät usein vasta, kun kotikanalasta löytyy kuolleita lintuja.
Lintuinfluenssaepäilyt heräävät usein vasta, kun kotikanalasta löytyy kuolleita lintuja.
Kuva: Mikko Halvari

Paljon odotetut muuttolinnut ovat pian täällä. Kovasti tervetulleiden lintujen mukana saattaa kuitenkin saapua myös vähemmän toivottu vieras, lintuinfluenssavirus H5N8.

Kuusamon, Posion ja Taivalkosken alueen valvontaeläinlääkärin Minna Haatajan mukaan H5N8 on tyypillisesti etenkin vesilintujen tauti. Toisaalta virus tarttuu herkästi muihinkin lintuihin, esimerkiksi kanoihin. Mikä huolestuttavinta, virus on korkeapatogeeninen eli tartunnan saaneilla linnuilla on erittäin suuri riski sairastua ja menehtyä sairauteen.

Vaikka Haatajan toimialueella on vain muutama kananmunia eteenpäin myyvä tila ja lisäksi joukko parin kolmen kanan lemmikkikanaloita, valvontaeläinlääkäri pitää lintuinfluenssaa aitona uhkana myös Koillismaalla.

– Jos täällä ulkoileva lemmikkikana saa tartunnan muuttolinnusta, se voi levittää sitä johonkin suurempaan parveen kuuluvaan lintuun. Kun tällainen lintu sitten lentää vaikka Oulun seudulle, mistä jo löytyy suurempia siipikarjatiloja, lintuinfluenssasta voi tulla merkittäviä vahinkoja elinkeinolle.

– Juuri tällaisten tilanteiden takia myös ihan muutamankin lemmikkikanan omistajien pitää rekisteröityä siipikarjanpitäjäksi. Meidän (viranomaisten) täytyy tietää, missä eläimiä on.

Koillismaan kanat ja muut lemmikkilinnut säästyvät lintuinfluenssalta varmimmin, kun niiden ulkoilussa noudatetaan Maa- ja metsätalousministeriön asetusta. Asetuksen mukaan siipikarjan ulkoilua on rajoitettu jo viime vuoden joulukuun alusta asti, ja ulkonakielto jatkuu aina toukokuun loppuun saakka.

Tämänhetkisessä tautitilanteessa siipikarjan ulkoilu verkottomissa tarhoissa on täysin kiellettyä maamme rannikkoalueella. Muuallakin Suomessa siipikarjan ulkoilusta joulukuun ja toukokuun välillä pitää ilmoittaa kunnaneläinlääkärille.

– En minä ainakaan päästäisi omia kanojani ollenkaan ulos, jos asuisin vaikka järven rannalla, Haataja toteaa.

Varotoimenpiteistä huolimatta kanojen kuntoa on syytä seurata. Lintuinfluenssan oireita ovat esimerkiksi apaattisuus, ruokahaluttomuus, muninnan lasku ja pään turvotus. Usein oireet etenevät kuitenkin niin nopeasti, että lintuinfluenssaepäilyt heräävät vasta, kun kotikanalasta löytyy kuolleita lintuja.

– Jos esimerkiksi kymmenen kanan laumasta neljä kuolee äkillisesti ilman selittävää syytä, Haataja antaa esimerkin tilanteesta, jossa kananomistajan on syytä ottaa yhteyttä kunnaneläinlääkäriin mahdollisen lintuinfluenssan takia.

Myös suurista joukoista kuolleena löytyneitä luonnonvaraisia lintuja tulee tehdä ilmoitus kunnaneläinlääkärille. Merikotkien osalta yhdestäkin kuolleesta yksilöstä on hyvä ilmoittaa.

– Merikotkia on kuollut lintuinfluenssaan. Ei ole vielä tarkkaa tietoa siitä, ovat ne erityisen herkkiä kyseiselle taudille vai löytyykö niitä vain enemmän kuin muita luonnonvaraisia lintuja, koska ne ovat niin isokokoisia.

Lintuinfluenssavirus H5N8 ei tartu ihmiseen, koiraan, kissaan, hevoseen, lehmään tai muihin eläimiin. Se voi silti levitä esimerkiksi tartunnan saaneen linnun ulosteeseen astuneen ihmisen kengänpohjassa. Jouduttuaan elimistön ulkopuolelle virus ei enää lisäänny, vaan alkaa vähitellen kuolla.

”Meidän viranomaisten täytyy tietää, missä eläimiä on.