Pääkirjoitus

Myös Koil­lis­maa tähyää Ve­nä­jäl­le

Venäläisturistit näkyvät kaupoissa sankoin joukoin vuodenvaihteen tienoilla.
Venäläisturistit näkyvät kaupoissa sankoin joukoin vuodenvaihteen tienoilla.
Kuva: Vesa Tyni

Suomalaisten mielestä Venäjä on yleisesti ottaen suurvalta ja erityisesti sotilaallinen suurvalta, kertoo Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla teettämä kysely. Joka viidennen mielestä Venäjää on syytä pelätä ja joka kolmannella on epäilyksiä itänaapuria kohtaan. Kolme neljästä suomalaisesta on sitä mieltä, että pelkoon ei ole aihetta.

Venäjä on yhä suomalaisille erityinen maa. Suurvalta, jonka kanssa on 1 300 kilometriä yhteistä rajaa. Historialliset syyt lienevät taustalla siihen, että noinkin suuri osa tuntee pelkoa Venäjää kohtaan. Jos suomalaisilta kysyttäisiin, onko Ruotsia syytä pelätä, kysymystä lähinnä ihmeteltäisiin. Suomen ja Ruotsin suhteet ovat tasavertaiset. Venäjä on Suomelle aina suurvaltanaapuri, olipa se minkälaisessa tilassa tahansa. Tällä hetkellä Venäjä on nouseva mahti jo yksin luonnonvarojensa ansiosta. Keski-Eurooppa nojaa tulevina vuosikymmeninä Venäjän kaasuun, jos vain maan kaasutuotanto onnistutaan nykyaikaistamaan.

Koillismaalle Venäjä on kiinnostava muun muassa matkailun kannalta. Kuusamo-Laplandin matkailualuetta markkinoidaan jo Pietarissa.

Katse kannattaa suunnata myös pohjoiseen Murmanskin suuntaan. Murmanskin alueella asuu lähes 900 000 ihmistä, ja alue kuuluu Venäjän kymmenen rikkaimman joukkoon. Murmanskissa järjestetään tässä kuussa suomalais-venäläinen yhteistyökonferenssi, jossa yhteistyökuvioita jälleen pyritään viemään eteenpäin. Yhteistyöfoorumin suomalaisen järjestelytoimikunnan puheenjohtajana toimii maakuntaneuvos Pauli Saapunki. Saapungin delegaatioon on lähdössä henkilöitä myös Koillismaalta.

Suorat yhteydet Koillismaalta olivat käytännössä poikki 1920-luvun alusta aina Neuvostoliiton hajoamiseen. Sen jälkeen niitä on hiljalleen viritetty, mutta yhteyksien rakentamisessa ei ole tarjolla pikavoittoja.

Haasteena on muun muassa kielimuuri, suomalaisten venäjän kielen taito on valittavan vähäinen. Maiden välisiä kulttuurierojakaan ei voi kiistää. Venäjällä tärkeiden henkilökohtaisten kontaktien luominen ottaa aikaa ja vaatii kärsivällistä työtä. Murmanskin yhteistyökonferenssi on tähän yksi mahdollisuus.

Hesarin tutkimuksessa yli puolet sanoo, ettei Venäjä vaikuta Suomen turvallisuuteen mitenkään. Tämä kertonee siitä, että enemmistö suhtautuu Venäjään käytännöllisesti: suuri maa, joka vaikuttaa Suomeen monin tavoin, mutta jota ei koeta uhkaksi. Suomen viitekehys on EU, mutta Venäjä säilyy tärkeänä kumppanina jatkossakin.