Pääkirjoitus
Yksityinen terveydenhuolto on ollut viime ajat lähinnä kielteisessä julkisuudessa. Esillä ovat olleet yhtiöt, jotka kiertävät veroja niin sanottujen veroparatiisien kautta.
Kritiikki on aiheellista, mutta samalla on syytä muistaa, kuinka tärkeässä roolissa yksityisen sektori on suomalaisessa terveydenhuollossa. Oikealla tavalla toteutettuna yksityiset palvelut eivät kilpaile, eivätkä romuta julkista terveydenhuoltoa, vaan täydentävät sitä.
Yksi esimerkki hyvin toimivasta julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä on palvelusetelijärjestelmä, joka otettiin Kuusamossa käyttöön ensimmäisenä kuntana Suomessa vuonna 2010.
Palvelusetelissä on kyse siitä, että terveydenhuollon asiakkaat voivat ostaa erikoissairaanhoidon palvelun valitsemaltaan yritykseltä.
Esimerkiksi suonikohjuleikkauksessa palvelusetelin arvo on 1 750 euroa. Eli kuntalainen saa tämän summan käyttöönsä ja maksaa itse loput.
Kaupungin antaman palvelusetelin arvo on laskettu siten, että asiakkaan maksettavaksi jää noin neljännes hoidon hinnasta. Osuus voi olla suurempikin, koska yksityisten hoitojen hinnat vaihtelevat.
Palveluseteleistä hyötyvät myös ne, joilla itsellään ei ole varaa sellaista lunastaa. Hyöty koituu siten, että palvelusetelin ostaja jää pois julkisen terveydenhuollon hoitojonosta, jolloin jono lyhenee ja hoitoon pääsy nopeutuu.
Kaupunki maksaa palveluseteleitä vuodessa noin 100 000 eurolla, kun saman palvelun ostaminen OYS:sta maksaisi 130 000. Summa on vähäinen verrattuna erikoissairaanhoidon kokonaismenoihin, jotka ovat 13 miljoonan euron kieppeillä vuodessa.
Palvelusetelit tuovat terveydenhuollon kustannukset aiempaa läpinäkyvämmiksi. Vaatimus terveydenhuollon tehokkuudesta on oikein ymmärrettynä hyvä asia. Tehokkaasti tuotetut palvelut takaavat sen, että kansalainen saa apua mahdollisimman nopeasti, laadukkaasti ja järkevin kustannuksin.