Pääkirjoitus
”Miljardi veroja vuodessa, että julkisen sektorin työntekijät voivat pitää yksityisiin nähden reippaasti pidemmät vuosilomat, ei vain ole tästä maailmasta”, Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen kirjoitti Kalevassa lauantaina ja sai aikaan keskusteluryöpyn.
Kolehmainen viittasi kirjoituksellaan siihen, että 16 vuotta virassa ollut virkamies saa lomaa noin kaksi kuukautta vuodessa. Kolehmaisen mukaan virkamiesten tuplalomaoikeuden poistaminen olisi yksinkertainen tapa tasapainottaa julkista taloutta miljardilla eurolla vuodessa.
Ei ollut yllätys, että julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry riensi ampumaan alas Kolehmaisen esityksen. Neuvottelujohtaja Risto Kangas sanoi Kalevassa, että virkamiesten pitkät lomat ovat vankasti paalutettu etu, johon ei kajota.
Kolehmaisen ehdotus ei ymmärrettävästi herätä ilonhuudahduksia julkisen sektorin työntekijöissä. Ehdotusta tarkasteltaessa pitää ottaa huomioon yhteiskunnan kokonaisetu, joka ei ole tässä tapauksessa sama kuin yksittäisen työtekijäryhmän etu.
Lomaetuuden leikkaus olisi kipeydestään huolimatta parempi vaihtoehto kuin palvelujen leikkaukset ja veronkorotukset, joita molempia joudutaan joka tapauksessa tekemään. Säästökohteiden hakeminen kunnissa ja valtiolla on osoittautunut kimurantiksi tehtäväksi.
Virkamiesten lomaetuuteen kajoaminen tarkoittaisi työn tuottavuuden paranemista. Etuuden leikkaamisessa olisi sekin hyvä puoli, ettei se leikkaisi kansalaisten ostovoimaa, kuten veronkorotukset tai väläytetyt palkanalennukset. Ostovoiman varassa lepää kotimainen kysyntä ja työllisyys.
Pääosin ikääntymisestä johtuen palvelujen kysyntä kasvaa, mikä kiristää kuntataloutta. Verot nousevat ja palveluja karsitaan. Tarina on valitettavan tuttu myös Koillismaalla.
Olisi oikeudenmukaista, että virkamiehet tinkisivät eduistaan ainakin pahimman taloustaantuman ajaksi. Julkisen talouden koko on asetettava vastaamaan yksityisen sektorin kantokykyä.