Ahon Jussin merkitys Kuusamon matkailun ja koko seudun kehitykselle on ylivertainen, sanoo tiistaina edesmenneen Juhani Ahon pitkäaikainen ystävä ja yhteistyökumppani Pauli Saapunki.
– Kuusamolaisten omat voimavarat eivät olisi millään riittäneet. Vasta Jussin tullessa matkailu lähti isossa mitassa liikkeelle.
– Eikä pidä ajatella, että Jussi oli pelkästään Rukan rakentaja. Hänen tekemänsä työ on poikinut laaja-alaisesti luontomatkailuun ja muualle. Edes marketteja ei olisi valtateiden risteykseen rakennettu ilman Jussia.
Saapunki viittaa Rukan matkailun tuomaan kerrannaisvaikutukseen Kuusamon aluetaloudelle. Ilman mittavaa matkailua Kuusamon kaupalliset ja muut palvelut olisivat huomattavasti nykyistä kehnommat.
Rukapalvelun hotellityömaalta laskeutui joukko hiljaisia rakentajia Rukan aukiolle keskiviikkona hieman ennen kello 11. Rukan väki paljasti päänsä ja seurasi, kuinka lippu nostettiin ylös ja laskettiin sitten alas puolitankoon suruliputukseen.
– Yksi työmiehistä sanoi, että tätäkään taloa ei oltaisi tähän rakentamassa, jos sitä miestä ei olisi ollut. Se on justiinsa niin. Minäkään en olisi Rukalla yrittäjänä ilman Jussia, sanoo Rukapalvelun yrittäjä Jokke Kämäräinen.
Pauli Saapungin mukaan Juhani Aho oli jopa hullunrohkea liiketoimissaan.
– Hän uskalsi investoida enimmillään enemmän kuin yrityksensä vuosiliikevaihdon verran. Hän uskoi näkemykseensä ja se tuotti tulosta.
Saapunki sanoo suoraan, että Juhani Ahon menestystä kohtaan tunnettiin myös kateutta Kuusamossa.
– Semmoista kateutta, mitä menestyvää yritysjohtajaa kohtaan yleensä tunnetaan. Tiedän, että se häiritsi Jussia joskus. Valtuuston puheenjohtajana pyrin sitä kateutta poistamaan. Halusin olla tien tasoittaja, että paikalliset ymmärtäisivät Jussin työn merkityksen.
– Sanoin, että jättäkää kaikki kateilu pois ja ottakaa kiinni Jussin tarjoamista mahdollisuuksista.
Saapunki sanoo, että Juhani Aho oli hänelle ”suuri opettaja”. Hän kertoo miesten yhteisestä neuvottelumatkasta Venäjälle.
– Kun viimeisessä neuvottelussa pitkän tinkauksen jälkeen piti laittaa nimet papereihin, venäläiset alkoivat lypsää vielä parempia ehtoja. Silloin Jussi nousi ylös, löi nyrkkiä pöytään ja sanoi, että emme ole tulleet tänne seurustelemaan, vaan tekemään töitä. Nyt lähdetään pojat Suomeen!
Venäläiset säikähtivät ja vetivät lisävaatimuksensa pois.
– Jussi opetti minulle, että venäläisten kanssa pitää olla suoraselkäinen ja tiukka. Suoraselkäisyyden opin Jussilta. Tiedän että Jussilla oli tämän luonteenpiirteensä takia myös vihamiehiä. Enää heitä ei ole, ei yhtäkään.
Jokke Kämäräinen perusti Rukapalvelun 80-luvun lopussa. Rukapalvelu oli ensimmäisiä ohjelmapalveluyrityksiä Suomessa.
– Ennen ensimmäistä tapaamista minulla oli pelonsekainen kunnioitus Ahon Jussia kohtaan. Mutta hän oli isällinen ja kannustava. Silloin ja aina sen jälkeen.
Kämäräinen luonnehtii Ahon Jussia sitkeäksi ja määrätietoiseksi mieheksi, jolla oli kova yrittäjän tahto.
– Jussi sanoi aina, että kyllä onnistuu. Täytyy vaan tehä!
Kämäräinen arvostaa sitä, että Jussi ja vaimonsa Eila ottivat ja saivat lapsensa mukaan perheyritykseen, saivat heihin tartutettua rakkauden Rukaan ja Kuusamoon. Ahon perheen tarina Rukalla jatkuu.
Kämäräinen muistuttaa, että Juhani Aho tuli alkujaan luonnon vetämänä Kuusamoon.
– Hän oli luonnon ja luonnon säilyttämisen puolestapuhuja viimeiseen hengenvetoon asti.
Pauli Saapunki ja Juhani Aho tapasivat viimeisen kerran vuonna 2017, kun Saapunki järjesti tapaseuralle vierailun Venäjän suurlähetystöön. Saapunki toi puheessaan suurlähettiläälle esiin Ahon elämäntyön.
Ulko-ovella vanhat ystävykset kättelivät.
– Käden puristus, silmiin kattominen ja Jussin kyyneleet. Siinä viimeinen muistoni.
Lisää aiheesta: Rukakeskuksen perustaja Juhani Aho on kuollut – Rukalla on meneillään suruliputus