"Näitä autoja kat­sel­les­sa­han ke­hi­tyk­sen tahti hyppää oikein sil­mil­le!" – Kuor­ma-au­to­jen erot hei­jas­te­le­vat puun­kul­je­tus­alan muu­tok­sia

Kuvan puunkuljetukseen tarkoitetuilla kuorma-autoilla on ikäeroa viitisenkymentä vuotta. Autojen keskellä ovat Esko Kaarlela, Erkki Pitkänen ja hänen pojanpoikansa Kasperi Pitkänen.
Kuvan puunkuljetukseen tarkoitetuilla kuorma-autoilla on ikäeroa viitisenkymentä vuotta. Autojen keskellä ovat Esko Kaarlela, Erkki Pitkänen ja hänen pojanpoikansa Kasperi Pitkänen.
Kuvan puunkuljetukseen tarkoitetuilla kuorma-autoilla on ikäeroa viitisenkymentä vuotta. Autojen keskellä ovat Esko Kaarlela, Erkki Pitkänen ja hänen pojanpoikansa Kasperi Pitkänen.
Kuva: Sanna Karjalainen

Lauantain veteraanikuorma-autojen näyttelyssä Kuusamon liikuntakeskuksella seisoi vieretysten kaksi puunkuljetukseen tarkoitettua kuorma-autoa. Autojen ikäero oli kuitenkin merkittävä: viitisenkymmentä vuotta.

Vanha tukkikärry on vuodelta 1961, ja sen omistaja Esko Kaarlela on koonnut kuorma-auton osista. Lähes samanlaista autoa tosin valmistettiin jo 1950-luvulla.

– Aihio on peräisin Ylöjärveltä, muita varusteita hankin esimerkiksi Haapavedeltä. Aikoinaan, kun opettelin ajamaan tukkikärryä, opettelin juuri tällaisella autolla.

Myös nykyaikaisen puunkuljetuskuorma-auton omistaja ja kuusamolainen yrittäjä Erkki Pitkänen opetteli kouluvuosinaan työskentelemään samanlaisella tukkikärryllä.

Puunkuljetusalalla Pitkänen on ollut jo yli viisikymmentä vuotta. Pitkäsen yritys on ajanut tukkeja metsästä sahalle myös 50-vuotiaalle Pölkylle, aina sen perustamisesta lähtien.

– Näitä autoja katsellessahan kehityksen tahti hyppää oikein silmille! Oikeastaan tämä kehityskaari kuvaa koko metsäalan kuljetuselinkeinon kehitystä. Näin suuresti on se ympäristö muuttunut, jossa Pölkkykin toimii, Pitkänen pohtii.

Pitkäsen mielestä yksi alan parhaista kehityskuluista on turvallisuuden lisääntyminen. Ennen puukuormaa ei täytynyt sitoa, mutta nykyään se on pakollista.

– Joskus saattoi tukki tipahtaa kyydistä, sellaista pientä vahinkoa tapahtui. Kaikista parasta kuitenkin on, etteivät nosturin kopit ole enää avoimia. On hyvä, että nykyään mennään turvallisuus edellä.

Tällä hetkellä alalla haastavinta on Pitkäsen mielestä saada ammattitaitoisia työntekijöitä ja yrittäjyyttä.

– Ammattitaidosta alkaa olla pikkuhiljaa pula. Käsittääkseni Etelä-Suomessa tilanne on vielä heikompi kuin täällä Koillismaalla.

Vaikka vuoden 1961 Volvon päivät työn parissa ovat ohitse, kuorma-auton kulkemat kilometrit lisääntyvät jatkuvasti.

– Näillä veteraanikuorma-autoseuran keikoilla olen tällä ajellut. Pisin tällä autolla ajamani reissu on kotoani Nivalasta Hankoon. Ajaessa vauhtii täytyy toki olla auton iän mukainen, Kaarlela naurahtaa.

Lue koko juttu Koillissanomista.