Pääkirjoitus
Miksi hallitus haluaa romuttaa Metsähallituksen tuloksellisen ja onnistuneeksi koetun toimintatavan, kummeksutaan Pohjois-Suomessa.
Lakiuudistuksessa Metsähallitusta ollaan muuttamassa erityisliikelaitokseksi, jossa metsätalous eriytettäisiin omaksi osakeyhtiökseen. Alunperin muutosta perusteltiin EU:n vaatimuksella, mutta perustelu ei ole pitävä. Parempaa tuottoa Metsähallitukselta on vaikea mennä vaatimaan, sillä liikelaitos tulouttaa valtion kassaan joka vuosi 120 miljoonaa euroa. Metsähallitus tuottaa voittoa lähes kolmanneksen liikevaihdostaan, mikä on huima suoritus.
Metsähallitus on merkittävä toimija Koillismaalla. Se omistaa yli 60 prosenttia Taivalkosken ja yli puolet Pudasjärven pinta-alasta. Kuusamossa Metsähallitus hallinnoi Oulangan kansallispuistoa, joka on paitsi erittäin arvokas luontokohde, myös merkittävä matkailutulon tuoja.
Koillismaan suurin yksityinen yritys, Pölkky Oy, turvaa merkittävältä osin Metsähallitukselta ostettuun puuhun. Yhtiön metsäpäällikkö Hannu Virranniemi sanoo, että laskennallisesti neljästä tuotantolaitoksesta yksi pyörii Metsähallitukselta ostetun puun varassa.
Metsähallitus on teollisuudelle vahva ja ennakoitavissa oleva kumppani, mutta miten on jatkossa, jos toiminta yhtiöitetään. Pelkona on, että päätäntävalta ja rahat valuvat ulos alueelta pääkonttoriin.
Metsähallituksen muutoksen suurin kompastuskivi on nykyisen liikelaitoksen toiminnan monimuotoisuus, johon yhtiöittäminen on vaikea saada istumaan. Metsähallitus tasapainoillee monessa roolissa. Se huolehtii muun muassa metsätalouskäytön ja suojeluarvojen yhteensovittamisesta.
Alueen maakuntien edunvalvojana toimiva Pohjois-Suomen neuvottelukunta vaatii yhtiöittämisen perumista ja lain valmistelun aloittamista uudelleen.
Sanonnan mukaan ei kannata korjata sellaista, mikä ei ole rikki. Metsähallituksen hyvin toimivaa mallia ei pidä ehdoin tahdoin särkeä.