Pääkirjoitus
Suomalaisten mielenkiinto läntisen puolustusliiton Naton jäsenyyttä kohtaan ei näytä muuttuneen Ukrainan ja Venäjän välisestä kriisistä huolimatta. Taloustutkimuksen maakuntalehdille hiljattain tekemä tutkimus osoittaa, että itänaapurimme viimeaikaiset toimet eivät ole juurikaan muuttaneet suomalaisten kantoja Natoon liittoutumisen puolesta taikka vastaan. Nyt tehdyssä kyselyssä 752 haastatellusta Natoon liittymistä vastusti 66 prosenttia, kannatti 18 prosenttia ja kantaansa ei osannut sanoa 16 prosenttia. Kannat ovat pysyneet kuta kuinkin samanlaisina vuodesta 2005 eli liki 20 vuotta.
Ehkä merkille pantavaa tuoreimmassa kyselyssä on se, että nuoret aikuiset vastustavat Nato-jäsenyyttä eniten. Tämän voi tulkita niin, että hyvinvointivaltion suojissa syntyneille sukupolville suomalaisten sota- ja kriisikokemukset alkavat olla jo kaukaisia ja unohtumassa olevia asioita ja että suomalaiset haluavat pysytellä kaukana maailman kriiseistä. Yhtä lailla tutkimustuloksen voi tulkita myös luottamuksena oman maan puolustusvoimia ja -tahtoa kohtaan. Nato-kielteisyyden voi nähdä myös niin, että suomalaiset eivät koe naapurimaatamnme Venäjää sotilaallisena uhkana. Viime keväisen tutkimuksen mukaanhan vain joka neljäs suomalainen pitää Venäjää Suomelle todennäköisenä tai melko todennäköisenä uhkana. Siksikään Natoa ei kaivata avuksi.
Koillismaalaisia saattoi ehkä hätkähdyttää juuri Ukrainan kriisin aikana julki tullut tieto, että Venäjä aikoo ottaa uudelleen käyttöönsä Sallan korkeudella lähellä rajaa sijaitsevan Alakurtin varuskunnan ja tuoda sinne 3000 sotilasta. Asiantuntijoiden mukaan Venäjän ratkaisu ei tarkoita sotilaallisen uhan kasvamista itärajalla eikä siitä tarvitse tavallisten kansalaisten nyt huolestua tai alkaa sen vuoksi kyselemään Nato-korttia. Jos sotilasasiantuntijoiden mielestä syytä huoleen ei ole, on se tässä tilanteessa syytä uskoa eikä minkäänlaiseen uhan saati pelon lietsontaan ole aihetta.
Viimeaikaiset tapahtumat ja tutkimustulokset eivät kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Suomessa pitäisi keskustella puolustusvoimiemme toimintaedellytyksistä, puolustustahdosta ja jopa Natosta. Kiihkoton ja avoin keskustelu lisäisi kansalaisten tietoa näistä asioista, sillä Nato tuntuu olevan kuuma peruna niin poliitikoille kuin asiantuntijoillekin.