Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) päättäjät näpäyttivät Kuusamoa Ruka Nordicin kisajärjestelyistä. Jos mäkihypyn maailmancupin avaus halutaan pitää Rukalla, on suurmäki laitettava kuntoon ja kisaorganisaatiota vahvistettava.
Vaikka Rukan maailmancupia ei löydy FIS:n alustavasta kisakalenterista, tilanne ei ole toivoton. Kisaviikonloppu jäi tyhjillään, eikä mitään paikkakuntaa nimetty Kuusamon tilalle. FIS:n ehdot täyttämällä kisat voidaan todennäköisesti vielä pelastaa.
Tuuliverkkojen lisäys ja suurmäen korjaaminen maksaa 800 000 euroa, mikä on herättänyt keskustelua investoinnin mielekkyydestä ja riskeistä. On olemassa useita syitä, miksi kisojen säilymisen puolesta kannattaa taistella.
Rukan maailmancupin avauksella on 100 miljoonaa katsojaa. Jos sama näkyvyys pitäisi ostaa, ei kisoihin vuosittain käytettävällä parilla sadalla tuhannella saisi mitään. Kuka olisi kuullut 25 000 asukkaan Garmisch-Partenkirchenistä ilman Keski-Euroopan mäkiviikkoa?
Kisat tuovat Kuusamoon 10 000 majoitusvuorokautta aikana, jolloin ei muuten tapahtuisi mitään. Kisojen arvo matkailun kannalta on monin verroin suurempi kuin panostus siihen.
Jos yhteensä 800 000 maksavan tuuliverkon ja suurmäen remontin kuoletusajaksi lasketaan kymmenen vuotta, tarkoittaa se 80 000 vuosikulua lisää kaupungille vuodessa. Edellisestä suurmäen ylämäen remontista on 20 vuotta, ja se olisi joka tapauksessa edessä, mikäli mäki halutaan pitää käyttökunnossa.
Kansallisesti katsottuna kyse on suomalaisen mäkihypyn tulevaisuudesta. Mäkihyppy on yksi harvoista lajeista, joissa Suomi on saavuttanut merkittävää menestystä. Ja voi saavuttaa jatkossakin, jos Kuusamo ja muut mäkipaikkakunnat sijoittavat lajiin. Suomen hiihtoliiton pitää pystyä paljon nykyistä parempaan mäkihypyn tulevaisuuden turvaamiseksi. Mäkihypyn urheilullinen alennustila on suurin riski Ruka Nordicille ja muille Suomessa järjestettäville kisoille.
Pieni maa voi menestyä laajamittaisesti vain harrastajamäärältään tarpeeksi rajatuissa lajeissa, kuten hiihtolajeissa, keihäänheitossa ja jääkiekossa.