Liiallisen ruutuajan huonot vaikutukset ovat hyvin lasten ja nuorten tiedossa. Lähes joka kolmas kuusamolainen 4. ja 5. luokkalainen ilmoittaa tuoreessa Kouluterveyskyselyssä yrittäneensä vähentää netin käyttöä siinä kuitenkaan onnistumatta.
Entistä useampi nuori on raitis. Kuusamon perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisista yli 70 prosenttia ilmoittaa itsensä raittiiksi, lukiolaisista 54 prosenttia ja ammattiin opiskelevista 36 prosenttia. Nuorten humalahakuinen juominen on myös edelleen pienentynyt.
– Sekä alkoholin käyttö että tupakointi näyttävät vähentyneen, mikä on erittäin hyvä asia. Myös poliisin puolelta ollaan saatu viestiä, että alaikäisiä ei enää juurikaan tavata alkoholin parissa, kertoo Kuusamon Nilon yläkoulun oppilaanohjaaja Susanna Piri.
Eri koulutusasteiden välillä on eroja hyvinvoinnissa. Vasta ilmestyneen valtakunnallisen Kouluterveyskyselyn tulokset kertovat, että perusopetuksen 4. ja 5. luokkalaiset pitävät enemmän koulunkäynnistä, kokevat itsensä harvemmin yksinäiseksi ja terveydentilansa paremmaksi sekä ovat elämäänsä tyytyväisempiä kuin 8. ja 9. luokkalaiset.
Piri kokee, että kuusamolaisnuoret voivat pääsääntöisesti hyvin.
– Oma näkemykseni ja mitä myös rehtorin kanssa ollaan puhuttu on se, että tilanne on tällä hetkellä hyvä. Esimerkiksi väsymystä valittelevia nuoria ei tänä syksynä ole juuri ollut. Toki kun puhutaan murrosikäisistä nuorista, niin monenlaista ristipainetta nuorten elämään kuuluu. Yleinen tuntuma on, että koulussa kuitenkin viihdytään hyvin.
Myös lukioiden ja ammattiin opiskelevien hyvinvoinnin kokemukset eroavat toisistaan. Ammattiin opiskelevat viihtyvät koulussa lukiolaisia paremmin ja heillä on vähemmän koulu-uupumusta.
Päänsärky on vastausten mukaan hyvin yleistä erityisesti yläkouluikäisten keskuudessa. Kuusamolaisista 8. ja 9. luokkalaisista 36 prosenttia ja tytöistä jopa 49 prosenttia ilmoitti potevansa päänsärkyä viikoittain.
– Pääkipu on täällä sana, jota on kuullut paljon. Onko se sitten sisäilmaoireilua vai niska-hartiaperäistä kipua. Välitunnit vietetään nykyään ulkona ja se on toiminut aika hyvin.
– Aamupalan syömättä jättäminen on yksi huolenaihe ja kyllä se näkyy ennen ruokailua ilmenevänä levottomuutena ja jaksamattomuutena. Jos vielä kouluruoka jätetään syömättä, niin jaksaminen on vähissä. Koululla on mahdollista syödä myös välipala alle euron maksua vastaan ja aika hyvin sitä käytetäänkin. Pitkäpäiväläisille välipala on maksuton.
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot ovat tämän lukuvuoden painopistealueena Nilon koululla. Teemoja tullaan käsittelemään eri tavoin lukuvuoden aikana.
Lukiolaisten elintavat ovat terveellisemmät ammattiin opiskeleviin verrattuna. Hyväksi koetusta terveydentilasta huolimatta toisen asteen opiskelijat oireilevat runsaasti, naiset huomattavasti miehiä enemmän. Toisen asteen opiskelijoiden yleisimmin kokema oire on väsymys, josta kärsii viikoittain lähes 60 prosenttia naisista ja alle kolmannes miehistä.
Toisen asteen opiskelijoille aamupala maistuu nuorempia paremmin. Ammattiin opiskelevista noin 60 prosenttia ja lukiolaisista lähes 90 prosenttia syö aamupalan joka arkiaamu.
– Ammattiin opiskelevat ovat pääasiassa tyytyväisiä elämäänsä. Mielenterveyttäkin koskevat luvut kulkevat aika tasoissa Pohjois-Pohjanmaan lukujen kanssa. Erityisesti pisti silmään tyttöjen ahkeruus töissäkäymiseen opiskelun ohessa. Tytöistä 44 prosenttia käy palkkatöissä, mikä usein myös nopeuttaa valmistumista, kertoo Kainuun ammattiopiston Kuusamon toimipisteen opinto-ohjaaja Jaana Pesonen.
Tiedot käyvät julki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamasta Kouluterveyskyselystä.
Kouluterveyskysely tuottaa monipuolista seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja avun saannista. Kysely toteutettiin keväällä 2017.
