Sääskistä ei tänä kesänä ole pulaa. Matkailuyrittäjä Thierry Chevillard lievittää pistoskohtia hieromalla niihin kapinetta, joka tuottaa heikkoa sähkövirtaa.
Kuva: Mikko Halvari
Selviytymisneuvoja tarvitaan, kun kesän sääskipaljous kiusaa varsinkin matkailijaa ja kaupunkilaista luonnossa kulkijaa.
Mutta voiko iniseviltä pistäjiltä ja purijoilta oikeasti suojautua? Tositapahtumina tiedetään, että jopa kotokoillismaalainen on kipin kapin evakuoinut itsensä luontokohteesta tai mökkitontilta, jonka itikat ovat vallanneet.
– Sääsket todella ovat kesällä matkailijan suurin vaiva, sanoo enemmän talvi-ihmiseksi itsensä nimittävä ranskalainen matkailuyrittäjä Thierry Chevillard Naali Lodgesta Posion Saarisiulasta.
Chevillardin mukaan sääskisyys yllättää osan ulkomailta tulevista. Vaikka jotkut ennen matkaa osaavat kuvitella, että Suomessa olisi vielä kesällä lunta, sääskien olemassaolo ei heille kuitenkaan välttämättä juolahda mieleen.
Asiakkaita on vaikea suojata näitä ärsyttäviä pikku otuksia vastaan, Chevillard sanoo.
– Meillä on heille sääskihuppuja. Hyönteiskarkotteet oman kokemukseni mukaan tehoavat hyvin heikosti, ja lisäksi teolliset tuotteet voivat ärsyttää.
– Neuvomme maastossa, että voi ottaa suopursua ja hieroa sitä itseensä. Suopursun teho voi kuitenkin olla lähinnä uskon asia.
Chevillard itse käyttää apuvälineenä keväästä lähtien pientä laitetta, "picpiciä", joka lähettää heikkoja sähköimpulsseja. Kun sillä vähän hieroo hyönteisen pistoskohtaa, kutina jää vähemmäksi.
– Nyt on selvästi enemmän sääskiä kuin viime vuonna. Tosin Naali Lodgen alueella niitä on suhteellisen vähän, sillä maastot ovat kuivia, Chevillard toteaa.
Lue lisää päivän Koillissanomista printistä tai näköislehdestä.
Sääskien ja niitä syövien eläinten tulevaisuus Suomessa vaikuttaa osin valoisalta siitä näkökulmasta, että ilmastonmuutos parantanee joidenkin sääskien elinoloja.
”Pohjoisilla alueilla, jossa hyttysten aiheuttama haitta liittyy enemmänkin runsauteen kuin vaarallisten tautien levittämiseen, luvassa voi olla entistä pahempia tai helpompia hyttysvuosia.”
Näin kirjoittaa luonnontieteen amanuenssi Jukka Salmela Lapin maakuntamuseosta tuoreessa artikkelissaan (lue verkosta: http://bit.ly/Salmelanhyttysartikkeli)
Siis sekä runsaampia että niukempia imukärsävuosia. Pitenevä kasvukausi ja runsaampi kosteus lisäävät varsinkin tulvasääskiä. Toisaalta vähälumiset talvet ja kuivat alkukesät ovat omiaan vähentämään sulamisvesisääskiä. Eräät pohjoiset lajit voivat taantua ja eräät eteläiset lajit voivat levitä Suomeen.
Arkipuheen toivetta, että itikoista päästäisiin kerrassaan eroon, olisi varmasti mahdoton toteuttaa edes Pelkosenniemellä, jossa 1990-luvulla treenattiin sääskentappoa MM-tasolle asti. Tai Keski-Ruotsissa, jossa torjunta-aineita on levitetty helikopterilla.
Jos sääskien täystuhoa paikallisesti yritettäisiin, saattaisi jotakin niin sanotusti mennä pesuveden mukana.
Salmela toteaa, että osa sääskilajeista on tärkeitä kasvien pölyttäjinä ja osa pienten eläinten ravintona. Pölytyskohteissa ei Salmelan mukaan ole ihmiselle merkittäviä ravintokasveja.
Sääskien ja niitä syövien eläinten tulevaisuus Suomessa vaikuttaa osin valoisalta siitä näkökulmasta, että ilmastonmuutos parantanee joidenkin sääskien elinoloja.
”Pohjoisilla alueilla, jossa hyttysten aiheuttama haitta liittyy enemmänkin runsauteen kuin vaarallisten tautien levittämiseen, luvassa voi olla entistä pahempia tai helpompia hyttysvuosia.”
Näin kirjoittaa luonnontieteen amanuenssi Jukka Salmela Lapin maakuntamuseosta tuoreessa artikkelissaan (lue verkosta: http://bit.ly/Salmelanhyttysartikkeli)
Siis sekä runsaampia että niukempia imukärsävuosia. Pitenevä kasvukausi ja runsaampi kosteus lisäävät varsinkin tulvasääskiä. Toisaalta vähälumiset talvet ja kuivat alkukesät ovat omiaan vähentämään sulamisvesisääskiä. Eräät pohjoiset lajit voivat taantua ja eräät eteläiset lajit voivat levitä Suomeen.
Arkipuheen toivetta, että itikoista päästäisiin kerrassaan eroon, olisi varmasti mahdoton toteuttaa edes Pelkosenniemellä, jossa 1990-luvulla treenattiin sääskentappoa MM-tasolle asti. Tai Keski-Ruotsissa, jossa torjunta-aineita on levitetty helikopterilla.
Jos sääskien täystuhoa paikallisesti yritettäisiin, saattaisi jotakin niin sanotusti mennä pesuveden mukana.
Salmela toteaa, että osa sääskilajeista on tärkeitä kasvien pölyttäjinä ja osa pienten eläinten ravintona. Pölytyskohteissa ei Salmelan mukaan ole ihmiselle merkittäviä ravintokasveja.