– Tällä hetkellä näyttää, että uudistukset nykyisten linjausten mukaan tulevat vaikuttamaan kunnallisten työpajojen toimintaan isostikin, viestintäpäällikkö Anna Kapanen Valtakunnallisesta työpajayhdistyksestä kertoo.
Tuleva maakuntauudistus muuttaisi toteutuessaan työpajojen tilannetta niin, että työpajatoiminnassa alettaisiin suosia suuria toimijoita.
– Näillä näkymin yritykset ovat tulossa samoille markkinoille kilpailemaan samoista palveluista.
Valtakunnallisesti työpajoissa oli viime vuoden tilastojen mukaan 14 300 alle 29-vuotiasta. Kaiken kaikkiaan asiakkaita työpajoissa oli yli 25 000.
Työpajatoimijat näkevät riskinä sen, että avun tarpeessa olevat nuoret eivät saa tarvitsemaansa palvelua, kun työpajatoimintaa myllätään radikaalisti nopealla aikataululla.
Kapanen näkee sen, että kun halutaan nopeita tuloksia, asiakkaiden, olivat he sitten kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita tai esimerkiksi mielenterveyskuntoutujia, tarpeet eivät kohtaa markkinavetoisessa maailmassa.
– Kun kohderyhmä lähtee haastavista lähtökohdista, tulokset eivät ole aina nopeita.
Saman huolen jakavat Kuusamon Ksakki ry:n kuntoutusohjaaja Päivi Käkelä ja Pudasjärven kaupungin yksilövalmentaja Sointu Veivo. He olivat saapuneet torstaina ja perjantaina järjestetyille alueellisille nuorten työpajapäiville Rukalle.
– Tämä koskee myös yhdistyksiä, eli esimerkiksi Kuusamossa työpaja on yhdistyksen toimintaa, Käkelä täsmentää.
Kuusamossa Ksakki ry:n nuorten työpajatoimintaan kuuluu multimediapaja. Lisäksi asiakas voi olla kiinteistöpalvelussa, keittiöpuolella tai rakennuspuolella, Käkelä kertoo. Vuosittain asiakkaita pajalla on Käkelän mukaan noin 70.
– Pajat ovat erilaisia. Meillä Pudasjärvellä on esimerkiksi auto-, metalli-, keittiö-, ja puupaja. Yksi nuori tuli ja kertoi haluavansa olla jokaisella pajalla. Hän saa kulkea jokaisessa ja nähdä, mikä hänelle sopii, Veivo jatkaa.
Työpajatoiminta on Veivon mukaan kaikkea muuta kuin yleisesti ajateltua ”pientä puuhaamista ja leikkimistä”.
– Joka ainoalle yksilölle tehdään omat tavoitteet ja suunnitelma, minkä kanssa edetään asiakkaan eduksi. Pajatoiminnallakin on pitkän tähtäimen suunnitelmat.
– Olemme työpajassa erilaisten asioiden ja palveluiden nippu. Meillä katsotaan, miten asiakas ohjautuu meille ja miten hän ohjautuu meiltä.
Työpaja voidaan nähdä eräänlaisena välipisteenä, jonka kautta nuori saa tarvitsemaansa kokemusta, elämänhallinnan oppia ja apua arjen elämään esimerkiksi käytännön työhaastatteluopettelemisen muodossa.
Paikallistuntemuksella on Veivon mukaan tärkeä rooli työpajojen osaamisessa.
– Paikallisessa työpajassa on se paikallinen tuntemus. Kuvitellaan, että Pudasjärvellä työpajatoimintaa rupeaa hoitamaan isompi instanssi, niin eivät he tunne paikkakunnan kulttuuria, eivät tiedä pätkääkään minkälainen on nuorisoaines ja yksilölliset tarpeet, Veivo toteaa vakavaan sävyyn.
Pajojen rahoitus tulee suurimmaksi osaksi asiakkailta. Myös Aluehallintovirasto myöntää valtionavustuksia nuorten työpajatoimintaan.
– Työpajojen rahoitus koostuu monesta eri lähteestä. Raha tulee asiakkaan mukana, eli palvelujen ostajat ostavat kuntouttavaa työtoimintaa pajalta, Kapanen selventää.
Jos paja ei pysty tarjoamaan palveluja, ei myöskään sinne voida ohjata asiakkaita.
Kukaan pöydässä istuvista työpajatoiminnan asiantuntijoista ei vielä tiedä, mitä esimerkiksi ensi tuleva kevät tuo tullessaan.
– Eilen kauhukuvana ajattelimme, että kuntouttavasta toiminnasta tulee bisnes, Käkelä kertoo.
– Tällä hetkellä menemme entisen malliin mukaan, Veivo täsmentää.
Positiivisia puoliakin on nähty:
– Mahdollisuus on ammatillisen koulutuksen uudistus, jossa se oppiminen siirtyy työpaikoille. Siinä työpaikat voivat olla oppimisympäristönä sekä tarjoamassa tukipalveluja oppilaitoksille, Anna Kapanen päättää.