Kuusamon väki väheni 136 henkilöllä vuonna 2016. Posiolla vastaava luku oli 54 ja Taivalkoskella 58. Väkilukuun suhteutettuna väen väheneminen oli nopeinta Posiolla, joka menetti 1,6 prosenttia väestöstään. Taivalkoskella vastaava luku oli 1,4 prosenttia. Kuusamossa väen väheneminen oli Koillismaan kolmikosta suhteellisesti hitainta (-0,9 prosenttia).
Koillismaa on ollut kautta aikain väestötappioaluetta. 90-luvun puoliväliin saakka korkea syntyvyys riitti kattamaan lähtijöiden määrän Kuusamossa ja saamaan aikaan väestönkasvua. Väen vanhetessa myös syntyvyys kääntyi laskuun. Parikymmentä vuotta sitten Kuusamossa syntyi liki kolme sataa lasta vuodessa. Nyt määrä on noin puolet.
Kuusamossa väestötappio syntyy 18-21-vuotiaiden ikäluokassa. Selitys on mitä luonnollisin: nuoret lähtevät opiskelemaan yliopistoihin ja muihin korkeamman asteen kouluihin, joita ei Koillismaalta löydy.
Opintojen perässä muuttaminen on sinänsä kannatettava ajatus. Olisi huolestuttavaa, jos kyvykkäät nuoret eivät haluaisi sivistystä ja oppia, joka kantaa läpi elämän.
Muissa kuin nuorissa ikäluokissa Kuusamon muuttotase on suurin piirtein tasan: lähtijöitä ja tulijoita on saman verran. Jotta väkiluku saataisiin kasvuun, on olisi saatava luotua työpaikkoja, joilla houkutella nuoria perheitä. Mahdollisesti juuri heitä, jotka lähtivät opintojen perässä maailmalle.
Tilastokeskuksen vuoden 2016 ennakkotietojen mukaan syntyneitä oli vähemmän kuin kuolleita Suomessa ensimmäistä kertaa vuosina 1900–2016, jos poikkeusvuosia 1918 ja 1940 ei oteta lukuun. Suomen väestönkasvu on maahanmuuton varassa.
Posio seurasi Kuusamon esimerkkiä ja päätti ottaa vastaan 20 kiintiöpakolaista. Tulijat ovat perheitä Syyriasta.
Posiolla syntyi viime vuonna 13 lasta, juuri pienen koululuokan verran. Syyrialaisperheiden muutto paikkakunnalle on hyvä uutinen. Jokainen Posion pieneen kouluun saatu uusi lapsi turvaa kaikkien koulun oppilaiden opetusta.