Paikalle on rakentunut escape room, pakohuone. Kustakin neljästä huoneesta pääsee pois ratkaisemalla arvoituksen, pulman tai mysteerin.
Mysteerejä ratkaistessaan nuori saa pienen kuvan siitä, millainen on pakolaisen matka Suomeen? Millaisia asioita hän joutuu matkan aikana kokemaan? Tai millaisia ongelmia ratkaisemaan?
– Haluamme kuvata matkan aikana tapahtuvia kokemuksia ja nostattaa pienimuotoisesti niitä samoja tunnetiloja, joita muualta tulleet nuoret ovat ehkä kokeneet Suomeen tullessaan, Kuusamon kaupungin nuorisosihteeri Sari Tyynelä avaa pakohuoneen teemaa.
– Se on kuitenkin niin kaukana meidän arjesta, että jollain tavalla voimme näin tuoda lähemmäs sitä, että pakolaisiin tai heidän kokemuksiin olisi sitten ehkä jollain tavalla helpompi suhtautua, nuoriso-ohjaaja Lasse Palosaari huomauttaa.
Vaikka pakohuone on ensisijaisesti mukavaa ajanvietettä, on sen avulla mahdollista tehdä asennekasvatustakin. Teema on alunperin lähtöjään Kempeleen nuorisotoimesta. Siellä rakennettu pakohuone pilotoitiin, ja Kuusamoon pakohuoneen suunnitellut opiskelija Vilma Jokinen on käyttänyt Kempeleen mallia pohjana.
Pakolaisteema on valikoitunut pakohuoneen teemaksi siksi, että se on globaalisti ajankohtainen, ei siksi, että asia tai esimerkiksi vihapuhe olisi Kuusamossa nuorten keskuudessa ongelma.
– Meillä ei ole sellaista isoa vihapuhetta, olenkohan kuullut sellaista yhtään. Joskus ehkä sivulauseessa joku on jotain sanonut, Tyynelä kertoo.
Nuoriso-ohjaaja Lasse Palosaari puolestaan muistelee, että asia oli keskiössä pari vuotta sitten, kun Kuusamoon alkoi tulla pakolaisia. Nuoret eivät oikein tienneet, miten suhtautua uusiin ihmisiin.
– Huomasi selkeästi, että miten natiivit jakaantuivat nuortentalolla toiseen päätyyn ja maahanmuuttajat toiseen päätyyn. Työn ja tutustumisen kautta pakka alkoi hiljalleen sekoittua. Toki se on sellaista vellovaa ja asennekasvatusta tarvitaan koko ajan, Palosaari pohtii.
Etsivä nuorisotyöntekijä Topi Kemppainen pitää puolestaan tärkeänä sitä, että asennekasvatus tapahtuu tekemisen, ei luennoinnin kautta.
– Radan lopuksi on tarkoitus käydä palautekeskustelu siitä, miten nuoret kokivat radan ja jatkaa keskustelua aiheesta, Kemppainen huomauttaa.
Kantava ajatus pakohuoneen toteuttamisessa on se, että nuoret tekevät nuorille. Pakohuoneen on suunnitellut nuorisotalolla työssäoppimassa oleva Vilma Jokinen. Käytännön toteutuksesta vastaavat puolestaan KAOn sähkö- ja rakennusalan opiskelijat.
– Kuitenkaan idea ja ajatus tai tekniset kikat eivät saa lähteä huoneesta ulospäin. Siksi meillä on tiivis, pieni porukka tätä tekemässä, Tyynelä kertoo.
Teknistä apua on luvannut antaa Tropiikin Escape Room -yrittäjä ja nuorisotoimen aikuiset auttavat aina tarvittaessa.
Tekijöiden lisäksi mukaan tarvitaan sponsoreita rakennusmateriaalien hankkimisessa auttamaan.
– Olemme jo saaneet kahdelta eri sponsorilta rakennusmateriaaleja, mutta otamme mielellämme mukaan lisää sponsoreita, jos yrittäjistä löytyy kiinnostuneita, Palosaari huomauttaa.
Pakohuone rakennetaan kevään aikana niin, että se on kesällä kaikkien nuorten käytössä. Syksyllä esimerkiksi koululuokat voivat käyttää sitä ryhmäytymiseen.
