Nurmen merkitys Pohjois-Suomelle ja erityisesti Koillis-Suomen alueelle on erittäin suuri. Nurmi on oikeastaan rahakasvi, koska maito- ja lihatulot riippuvat paljolti siitä, Kullervo Palovaara Hankkijasta totesi Kuusamossa pidetyillä nurmipäivillä perjantaina.
– Koillis-Suomen alueella peltopinta-alasta on peräti 89 prosenttia rehunurmella, koska täällä on niin voimakasta karjataloutta. Koko Pohjois-Pohjanmaalla vastaava prosenttiosuus on alle 40.
Jos kotoista ja tuottavaa rehua ei saada tarpeeksi, joudutaan sitä ostamaan, mikä puolestaan näkyy tilipussissa. Kotovaraisen rehun merkitys on erittäin tärkeä, Palovaara sanoi.
Vastaavanlaisia nurmipäiviä on vietetty jo useampana vuonna Pohjois-Suomessa toimivan nurmitiimin toimesta. Lähtökohtana on nurmen laadun parantaminen.
Ei riitä pelkästään se, että viljelijällä on tietoa asiasta, vaan tärkeätä on se, että hän ymmärtää ilmiöt. Erityisesti Pohjois-Suomessa ollaan edetty nurmiasioissa ja täällä on maan korkeatuotoksisimmat karjat, Palovaara kertoi.
– Koko maan lypsykarjan keskituotos on noin 9 000 kiloa, mutta olen päässyt täällä Kuusamossa juhlimaan jopa 13 000 ja 12 000 kilon vuosituotoksia. Nurmi- ja säilörehun laatu on tärkeä asia, mutta rajoja ei ole vielä saavutettu. Panosten tehokkaampaa hyötykäyttöä pitää pystyä vielä lisäämään ja rehun pitää täyttää lehmän tarpeet. Nurmirehun kustannus vaihtelee 13 sentistä 30 senttiin kuiva-ainekiloa kohti.
Tutkija Antti Hannukkala Lukesta (Luonnonvarakeskus) totesi satotasojen vaihtelevan tosi paljon. Isännän tai emännän osaaminen ratkaisee nurmirehun määrän ja laadun. Hän painotti, että suunnittelu pitää tehdä pitkällä tähtäimellä.
– Heikkoihin satovuosiin pitää varautua ja sato-ongelmat on tiedostettava. Yksi ydinjippo on tilan logistiikan suunnittelu, mihin kannattaa panostaa.
Hannukkalan mukaan oikeiden lajikkeiden valinnalla on tulevaisuudessa entistä suurempi merkitys ilmastonmuutoksen takia.
