Eduskunnassa keskustan pohjoisen kansanedustajat eli Kuusamon Ulla Parviainen, Tornion Katri Kulmuni ja Sodankylän Eeva-Maria Maijala ovat sitä mieltä, että ahmoja pitäisi poistaa. Asiasta uutisoi Verkkouutiset Nykypäivä .
Kulmuni toi budjettikeskustelussa esiin tarpeen poistaa häiriökäyttäytyviä ahmoja kuten Norjassa tai Ruotsissa on tehty.
Parviainen säesti, että ahma ei ole Kuusamossa enää mikään harvinainen eläin.
– Kotikylällänikin on havaintoja ihan viikoittain, ja tämä arka eläin on tullut niin röyhkeäksi, että lintulaudalta tulee ryöstämään linnunruuat ja jäähtymässä olevasta lihakattilasta lihat. Eli näitten poronhoitajien työ on muuttunut siitä poron hoitamisesta suurpetovahinkojen estämiseen ja näitten petojen tappamien porojen etsimiseen. Tässähän ei ole mitään järkeä, että poromiehelle tulee suurin osa tulosta petovahingoista, Parviainen sanoi Nykypäivän mukaan.
Maijala puolestaan totesi, että poromiehet ovat todella odottaneet erityistä vahinkoa aiheuttavien ahmojen poistoa.
Luonnonvarakeskuksen mukaan vuoden 2013 lopussa Suomessa oli noin 230–250 ahmaa. Edellisvuoden ahmojen määräksi arvioitiin 180–220 yksilöä. Arvio vähimmäisahmakannasta annetaan kuluvan vuoden lopussa. Ahmakannan lukumääräarvio perustuu ensisijaisesti erillislaskentoihin.
Ahmakanta on noussut 2010-luvulla.
Ahma on Suomen suurin näätäeläin. Se on saanut nimensä ruokailutavastaan. Päästyään ruoan ääreen ahma hotkii mahansa pikaisesti täyteen niellen isotkin lihakimpaleet kokonaisena. Saalistajana ahma on kömpelö, mutta otollisissa lumiolosuhteissa ahma saattaa kuitenkin tappaa kerralla useampia poroja tai metsäpeuroja.
Tämä on tyypillistä käyttäytymistä näätäeläimille. Ne tappavat niin sanotusti varastoon.
WWF:n mukaan salametsästys on Suomen rauhoitetun ahmakannan ylivoimaisesti suurin uhka. Ahmoja tapetaan laittomasti ennen kaikkea niiden porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen takia.
Näillä näkymin kaavaillut ahman siirrot poronhoitoalueelta etelämmäksi eivät toteudu, uutisoi Kaleva marraskuussa. Metsähallitus ei saanut niihin tarvittavaa rahaa EU:n ympäristöalan Life-rahastosta. Myöskään valtiolta ei liikene rahaa asiaan.
