Pohjoisen merkityksen nousu näkyy muun muassa ratahankkeina, joita viime aikoina on tosissaan viritelty useampia.
Taustalla ovat Lapin kaivoshankkeet, jotka vaativat logistiikan kehittymistä. Liikenneratkaisujen tekemistä kiirehtii myös Jäämeren energiahankkeiden valmistelun selvä eteneminen.
Kauppalehti uutisoi maanantaina, että Norjan hallituksen selvitystyö uuden rautatieyhteyden rakentamiseksi Suomen Lapista Jäämerelle etenee. Norjan hallitus on myöntänyt miljoonan kruunun suunnittelumäärärahan ohjelmalle, jossa selvitetään muun muassa kuljetusreittejä Lapista Pohjois-Norjan kautta Jäämerelle.
Jossain määrin kummastusta herättää suomalaisten passiivisuus verrattuna norjalaisiin. Norjalaiset ovat asian kanssa vakavissaan, suomalaiset jälkijunassa.
Norjalaiset tekevät selvitystyötä, jonka merkitys Suomen kannalta on elintärkeä. Norjalaisten selvitystyön laadussa ei varmaankaan ole mitään vikaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että norjalaiset luonnollisesti tarkastelevat asiaa omalta kannaltaan.
Norjalaisten hankkeessa pöydällä on kaksi vaihtoehtoa: rata Kolarista käsivarren Lapin kautta Skibotniin tai Rovaniemeltä Kirkkoniemeen. Ratahanke Kolarista Skibotniin joutui vastatuuleen sen jälkeen, kun kaivosyhtiö Northland Resources ilmoitti kuljettavansa Kolari-Pajala kaivoshankkeen malmin Narvikin kautta.
Suomalaisten kannattaa huomata kolmas vaihtoehto, joka puuttuu norjalaisten listalta. Todennäköisesti kustannustehokkain yhteys Lapista pohjoiselle Jäämerelle kulkee Rovaniemeltä, Kemijärven kautta Sallaan ja sieltä edelleen Venäjän puolelle Kantalahteen. Sallan ja Kantalahden väliseltä osuudelta puuttuu rataa vain muutama kymmenen kilometriä.
Norjalaiset eivät tule tätä yhteyttä nostamaan millään muotoa esille, koska vaihtoehto ei ole heille edullinen. Se veisi rautatieliikenteen Murmanskin satamaan.
Kontiomäki-Taivalkoski -radan mahdollinen peruskorjaus liittyy kiinteästi Pohjois-Suomen ratasuunnitelmiin. Kainuun ja Koillismaan kuntien ja kehitysyhtiöiden työryhmä suunnittelee radan jatkamista myös Rukan kautta Sallaan ja Kemijärvelle (KS 8.9.2011).
Työryhmän painoarvoa on tarkoitus nostaa hakemalla mukaan poliitikkoja ja euroedustuksia. Ryhmään on syytä saada painavia nimiä, sillä kyse ei ole vain aluepolitiikasta, vaan koko maan edusta.
Maan hallituksen on herättävä pohjoisten alueiden tarpeille ja mahdollisuuksille. Katseet suuntautuvat erityisesti liikenneministeri Merja Kyllöseen (vas). Ratahankkeet elävät nyt etsikkoaikaansa.