Pääkirjoitus
Kuusamossa tehdyn hirvilaskennan mukaan hirvikanta on tällä hetkellä ihanteellinen (KS 14.11). Tavoitetaso, 2,5 hirveä tuhannelle hehtaarille, on lähes saavutettu, kun luvista on käyttämättä neljännes.
Hirviporukoissa on nyt mietinnän paikka. Takavuosien kokemukset puoltavat, että jahti kannattaa puhaltaa poikki välittömästi. Jos kanta ammutaan olemattomiin, voi nousu kestää jopa vuosikymmenen.
Hirvikannan liiallisesta leikkaamisesta on karvaat muistot 90-luvun alkupuolelta. Silloin elettiin monta laihaa vuotta, eikä pakkaseen juuri kertynyt pantavaa. Metsästyksen mielekkyys kärsii, jos repuntäytettä ei kerry.
Kanta lähti pikkuhiljaa nousuun, ja päätyi lopulta toiseen ääripäähän. Hirvikannan huippukohta koettiin 2007-2008, jolloin hirvien aiheuttamat metsätuhot olivat suurimmillaan.
Hirvikannan säätely on jatkuvaa nuoralla kävelyä. Kantaa ei saa romahduttaa, mutta toisaalta metsätuhojen ja liikennevahinkojen ehkäisy puoltaa hirvien määrän pitämistä suhteellisen matalana.
Nykyinen suositus, 2,5 hirveä tuhatta hehtaaria kohti, on kompromissi, johon eri osapuolet ovat olleet suhteellisen tyytyväisiä.
Hirvien aiheuttamille metsätuhoille on tyypillistä, että ne kasaantuvat tietyille hirvien talvehtimisalueille. Tällainen talvilaidun löytyy Kuusamosta muun muassa Oulangalta. Täysin hirvien aiheuttamista metsävahingoista ei päästä, sillä ne kuuluvat luonnon kiertokulkuun.
Liikennevahinkoja voi metsästyksen lisäksi ehkäistä hirviaidoilla, jotka kuitenkin ovat kalliita. Aitojen korvaamiseksi Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa aloitettiin hirvinauhakokeilu viitisen vuotta sitten. Kokemukset olivat sikäli hyviä, että menetelmä vakiintui.
Koillismaalla hirvinauhoja ei vielä ole käytössä, mutta asiaa on syytä harkita. Joka paikkaan värikkäitä nauhoja ei tarvitse kylvää, vaan ainoastaan pahimmille tieosuuksille.