Kymmenen kuukauden ikäinen Essi-kissa makaa nukutuksessa selällään silmät auki, kun eläinlääkäriopiskelija Isto Talvio ajelee siltä karvoja vatsaontelon kohdalta.
Posiolainen Essi on mourunnut ensimmäisen kiimansa, mutta ei mourua tämän jälkeen. Ajelua seuraavassa toimenpiteessä munasarjat ja kohtu poistetaan.
Essillä lisääntymiskaluilla ei olisikaan käyttöä, sillä se ulkoilee kytkettynä.
Keski-Suomen eläinsuojeluyhdistyksen osittain rahoittaman kampanjan sterilointipäivään Posiolla osallistui kuusi narttukissaa ja yksi kolli. Huhtikuussa kissoja leikataan Taivalkoskella.
Viime syksynä eläinten viikolla Keski-Suomen eläinsuojeluyhdistys rahoitti 13 000 eurolla 81 nartun ja 53 kollin sterilointia Pohjois-Suomen ja Keski-Suomen kunnissa.
Emme halua lisää kissanpentuja, perustelee kampanjointia Posion kunnaneläinlääkäri Satu Lamberg, joka kuuluu Keski-Suomen eläinsuojeluyhdistyksen hallitukseen.
– Haluamme täällä pohjoisessakin muistuttaa, että kissat on syytä leikata, jotta kodittomia kissoja ei ole syksyllä nurkat väärällään. Jos koditon kissa pääsee villiintymään, sitä ei voi sijoittaakaan, jos se saadaan kiinni, vaan se on lopetettava, Lamberg sanoo.
Narttujen kiimat alkavat näihin aikoihin vuodesta ja voivat kestää tauotellen pari kuukautta, ellei narttu tule tiineeksi. Kolli on lisääntymiskykyinen periaatteessa jatkuvasti. Kiimassa kissat ovat levottomia ja voivat merkkailla ympäristöään virtsalla, ja nartut ovat äänekkäitä.
Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liiton mukaan Suomessa jopa noin 20 000 kissaa hylätään tai lopetetaan ei-toivottuina vuosittain. Löytöeläintaloihin ja yhdistysten hoitoon kissoja päätyy tuhansia. Kissat ovat liittoa ja suomalaisia eläinsuojelijoita eniten työllistävä eläinlaji.
Ongelma eivät nykyisin Lambergin mukaan ole niinkään niin sanotut kesäkissat, vaan populaatiopaikat. Niissä kissalauma pääsee vapaasti lisääntymään.
Pohjoisessa kovat pakkaset saattavat rajoittaa laumojen syntyä.
Valvontaeläinlääkäri Minna Haataja-Koskinen toivoo, että kansalaiset tekisivät kissapopulaatioista hanakammin ilmoituksia.
– Etelämpänä on monta populaatiota pienennetty sillä tavalla, että osa kissoista on lopetettu ja muutamat on palautettu omistajalleen leikattuina, Lamberg toteaa.
Lainsäädännön mukaan kissa ei saa ulkoilla valvomatta edes taajamien ulkopuolella. Petona kissa on uhka pienille luontokappaleilla.
Hoitohuoneesta kuuluu ryminää, kun Aleksi-narttu on eri mieltä. Kohta kissa saadaan kuitenkin häkkiin rauhoittumaan.
– Aleksi on Kuusamosta kiinni saatu villiintynyt kissa, joka on kuitenkin kesyyntynyt ja on nyt posiolaisessa kodissa, Lamberg kertoo.
Nartulla vierähtää pari tuntia alkurauhoituksesta siihen, että se herää steriloituna. Kollilla homma hoituu nopeammin, koska sillä riittää kivesten nipsautus pois pusseistaan.
Leikkauksen yhteydessä kissa saa lapojensa välimaastoon nahan alle tunnistussirun, ellei siellä vielä sellaista ole. Sirutustieto tallennetaan Kissaliiton rekisteriin.
Tavanomaisessa työssään Lamberg kertoo steriloivansa alle kymmenen narttua ja parikymmentä kollia vuodessa.
Kissan lisääntyminen
Tiineyden voi havaita nisien punoittamisesta, painonnoususta ja siitä, että kissa ei tule kiimaan uudestaan.
Tiineys kestää noin 65 vuorokautta.
Tiine ja imettävä emo tarvitsee laadukasta ravintoa, jossa on tavallista suurempi energiatiheys ja riittävän korkea proteiini-, mineraali- ja vitamiinipitoisuus.
Emo voi kantaa samaan aikaan usean eri kollin siittämiä pentuja.
Pentuja syntyy keskimäärin neljä. Jos synnyttävä emo on erityisen tuskainen tai pentuja ei ilmesty, tarvitaan eläinlääkärin apua.
Lue lisää kissan hoidosta Suomen eläinhoitoyhdistyksen kissanhoito-oppaasta.